Klinikat ja niiden kehittäminen, rakennuttamisen kehittäminen ja sopimuslomakkeet, rakennuttajapätevyydet, Oppimisympäristöt-teemaverkosto
Rakennetussa ympäristössä toteutettavilla ilmastoteoilla on suora ja merkittävä vaikutus päästöjen vähentämiseen. Suomessa rakennettu ympäristö tuottaa lähes 40 prosenttia päästöistä, 50 prosenttia jätteistä ja vastaa 40 prosenttia energiankulutuksesta.
Kiinteistö- ja rakentamisalan tavoitteet ovat myös kunnianhimoiset; vuoteen 2030 mennessä materiaaleihin sitoutuneen hiilidioksidin määrää on tarkoitus vähentää 40 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä jo 100 prosenttia. Käytönaikaisen hiilijalanjäljen nollaaminen on monen alan toimijan tavoite jo tulevan vuosikymmenen aikana.
Alan toimijoiden keinovalikoimassa on useita toimenpiteitä, jotka edesauttavat osaltaan Suomen tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Näitä on listattu esimerkiksi kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan RAKLIn vähähiilisyystiekartassa, jonka mukaan kiinteistö- ja rakentamisalalla voidaan saavuttaa nopeita ja merkittäviä päästövähennyksiä jo vuoteen 2025 mennessä ilman merkittäviä lisäinvestointeja.
Rakennushankkeiden ilmastovaikutusten minimointi on osa tätä ketjua. ”Rakennuttajilla on huomattava motivaatio kehittää vähähiilisyyttä edistävää hankkeenohjausta. Kansalliset tavoitteet, organisaatiokohtaiset sitoumukset ja asiakkaat odottavat konkreettisia, hankkeissa näkyviä tuloksia. Monelta osin uudet käytännöt ovat kuitenkin vasta kehitteillä”, kertoo Liisa Jäätvuori A-Insinööreistä.
Tätä edistämään RAKLI ja A-Insinöörit ovat juuri käynnistäneet Vähähiilinen rakennuttaminen -klinikan, jossa pureudutaan erityisesti siihen, mitkä asiat vaikuttavat rakennushankkeen hiilijalanjälkeen. Lisäksi klinikassa pohditaan miten ja milloin hankkeissa voidaan hyödyntää vähähiilisen rakentamisen ohjaustyökaluja. Klinikasta osallistujat saavat eväitä ohjata rakennushankkeita määrätietoisesti kohti hiilijalanjäljen ja ilmastovaikutusten pienentämiseksi asetettuja tavoitteita.
”Ala todella haluaa tehdä töitä vähähiilisyyden eteen ja kokee asian valtavan tärkeäksi. Osanottajamäärä klinikassa on RAKLIn historian korkein – 25 organisaatiota, yli 80 henkeä -, joten olemme todellakin osuneet aiheella ajankohtaiseen ytimeen. Osallistujat pääsevät myös tuomaan oppimansa tiedon suoraan mukana oleviin pilottihankkeisiinsa”, toteaa Marika Latvala RAKLIsta.
Mukana klinikassa on 25 alan toimijaa, joista tässä esiteltynä 5:
Lahti, joka on Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021, tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2025 mennessä. Kasvihuonepäästöjä kaupunki on leikannut viimeisen 20 vuoden aikana 70 prosenttia. Kivihiilestä kaupunki luopui vuonna 2019 ja lämpiää nykyisin kierrätyspolttoaineella ja paikallisella sertifioidulla puulla. Lahdessa vähähiilisiä toimenpiteitä tehdään laaja-alaisesti monella eri sektorilla, esimerkiksi Pelicansin tavoitteena olla ensimmäinen hiilineutraali jääkiekkojoukkue.
Lahdessa on käynnistetty myös hiilineutraalin rakentamisen osaamis- ja kehityskeskus, jonka päätehtävä on luoda mahdollisuuksia vähähiilisten ja energiatehokkaiden pilottirakennusten ja -hankkeiden toteuttamiseksi.
Senaatti-kiinteistöt, joka tuottaa valtiolle kiinteistö – ja toimitilapalveluja, käyttää rakentamiseen vuosittain noin 300 000 000 miljoonaa euroa. Valtion tilojen vuosittaiset päästöt ovat 300 000 tCO2, josta koostuu puolet energiasta ja puolet hankinnasta. Vuosien 2012–2019 aikana valtion kiinteistöjen päästöjä on saatu vähennetty 70 prosenttia. Suurin päästövähennyspotentiaali valtiolla on nimenomaan tilamäärässä.
EQ Kiinteistörahastojen kiinteistövarallisuus on 2,4 miljardia euroa. Vuosittain Kiinteistörahastoilla on käynnissä rakennushankkeita 80–100 miljoonan euron arvosta ja tavoitteena on luoda pitkäaikaisia, kestäviä ja kustannustehokkaita ratkaisumalleja vähähiilisyyden edistämiseksi näissä hankkeissa. Heidän kaikissa kohteissa on vuodesta 2018 lähtien käytetty tuulivoimalla tuotettua CO2 vapaata ostosähköä. Lisäksi heillä on aurinkovoimaloita 11 kohteessa ja suunnitteilla yli kymmeneen kohteeseen. EQ Kiinteistörahastoilta valmistui tänä vuonna vastuullisuusohje rakennuttamiseen, suunnitteluun, kehittämiseen ja hankintoihin.
Kevan kiinteistösijoituskohteiden vuokrattava pinta-ala on noin miljoona neliötä. Kevan tänä vuonna käynnistyvät uudet rakennusprojektit tähtäävät hiilineutraaleiksi käytön energiatarpeen osalta. Isona tavoitteena Kevalla on saavuttaa hiilineutraali energiankäyttö vuoteen 2030 mennessä. Tampereen Marriot, joka valmistui vuoden 2020 alussa, on Kevan ensimmäinen hiilineutraali rakennus.
VAV omistaa ja hallinnoi kohtuuhintaisia vuokrakoteja Vantaalla, ja heidän 11 000 asunnossaan asuu joka kymmenes vantaalainen. VAV:in uudet kiinteistöt rakennetaan ensisijaisesti Joutsenmerkki-kriteerit täyttäviksi ja kaikissa näissä hankkeissa lasketaan lisäksi hiilijalanjälki. VAV:illa on käynnissä hanke, jossa luodaan hiilineutraalin toimintamallin perusteet asuinrakennuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Lisätietoa:
Marika Latvala
Kehityspäällikkö
040 554 1351
marika.latvala@rakli.fi
Liisa Jäätvuori
Johtaja, kestävä kehitys
0207 911 858
liisa.jaatvuori@ains.fi
