Vuosiseminaari 2020: Ekologisella jälleenrakentamisella on kiire
Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Kiinteistö- ja rakentamisalalta, niin kuin monelta muultakin toimialalta, tämä vaatii merkittäviä toimenpiteitä lähivuosien aikana.
”Päästöjen vähentämiseksi koko alan on tehtävä yhdessä töitä. Sen lisäksi, että kiinteistönomistajalla ja rakennuttajalla on keskeinen rooli kokonaisuudessa, niin tarvitsemme esimerkiksi Rakennusteollisuuden, Energiateollisuuden ja Teknologiateollisuuden panostuksia; hiilineutraalia energiantuotantoa, uusia taloteknisiä ratkaisuja ja vähähiilisiä materiaaleja. Samoin välttämätöntä ovat muutokset kaavoituskulttuuriin ja maankäytön säädöksiin”, toteaa RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen.
Alan toimijoilta löytyy jo hienoja esimerkkejä ilmastoteoista. Esimerkiksi Aalto-yliopisto on sitoutunut vähentämään kiinteistöjen energiankulutukseen ja työtehtäviin liittyviä päästöjä vähintään 30 prosenttia vuoden 2019 tasolta 2024 mennessä. Kokonaisuudessaan tavoite on hiilineutraali Aalto vuonna 2030.
Otaniemen kampus oli mukana myös RAKLIn vähähiilisyystiekartassa. Case-tapaus osoitti, että päästöjä voidaan kustannustehokkaasti vähentää tilojen paremmalla hyödyntämisellä sekä per henkilö että per käytetty neliö. Kymmenen vuoden aikana kampuksen henkilömäärä oli kasvanut lähes 20 prosenttia, mutta tilat pienentyneet yli 2,5 prosenttia. ”Ohjenuoraksi antaisin päästöjen vähentämiseen sen, että on keskityttävä asioihin mihin voi itse vaikuttaa”, sanoo Aalto-yliopistokiinteistöjen Head of Business Development and Sustainability.
Mitä sitten hiilineutraali rakennus käytännössä tarkoittaa? Hiilineutraalissa kiinteistössä koko elinkaaren hiilijalanjälki on nolla eli rakennus ei koko elinkaarensa aikana aiheuta ilmastohaittoja.
”Kun tavoitteena on hiilineutraali rakennus, niin tärkein asia on ensinnäkin selvittää mikä rakennuksen hiilijalanjälki tällä hetkellä on. Seuraavat askeleet nollahiilirakennukseen ovat energiatehokkuuden parantaminen, paikallinen energiatuotanto, vihreän energian ostaminen sekä kompensointi. Esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen on kohtuuhelppoa, sillä on suuri vaikutus ja se on taloudellisesti kannattavaa”, kertoi EcoRealin toimitusjohtaja Janne Rytkönen.
Miten päästöjä sitten voidaan vähentää rakennuksen koko elinkaarelta? Granlund Consultingin Head of Carbon Neutrality Tytti Bruce-Hyrkäksen mukaan vaikuttavimmat päätökset tehdään tietoon perustuen hankkeen alusta alkaen. Konkreettisia keinoja on juuri tilatehokkuus, kierrätysmateriaalit, materiaalitehokkuus, energiatehokkuus, innovatiiviset tuotteet, uusiutuvat materiaalit ja uusiutuva energia.