Kimmo Kurunmäki: Kestävää kaupunkia ohjelmatasolla ja käytännössä

Hallitus nosti puoliväliriihessä uudeksi kärkihankkeekseen kansallisen kestävän kaupunkikehityksen ohjelman. Sillä edistetään ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja ja niihin liittyvää elinkeinotoimintaa kohti vähähiilisyyttä, resurssiviisautta ja älypalveluja. Ohjelmalla vahvistetaan valtion, kaupunkien, yritysten, korkeakoulujen ja kansalaisten välistä yhteistyötä. Vastuuministerinä on asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Osallistuin juuri Urbanismisäätiön järjestämälle kurssimatkalle Portlandiin Oregoniin. Kurssin ideaan kuuluu tutustua seikkaperäisesti kestävän ja vetovoimaisen kaupungin maineessa olevaan kansainväliseen kohteeseen ja juurruttaa sieltä saatuja oppeja suomalaiseen kaupunkikehitykseen ja -politiikkaan.

Portland tarjoaa vahvoja viestejä kestävän kaupungin teemaan. Opimme, että kaupunki on amerikkalaisittain mitattuna suunnitelmallisesti kehitetty ja kehitettävä. Perustan muodostavat yhdyskuntarakenteen täydentäminen, maankäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittaminen, pyöräily ja helposti käveltävä korttelirakenne sekä näistä syntyvä elinvoimainen rakennettu ympäristö. Tunnetuin strateginen työkalu on Oregonin osavaltiolain edellyttämä kaupunkirakenteen kasvun rajaus, Urban Growth Boundary (UGB), josta vastaa alueen metropolihallinto. UGB ohjaa rakentamisen olemassa olevaan taajamarakenteeseen. Rajan päivitystarve tarkistetaan viiden vuoden välein vastaamaan arvioitua rakentamistarvetta seuraavan 20 vuoden aikana. UGB on ohjannut kasvua 1970-luvun alkupuolelta lähtien.

Suomessa suurten kaupunkiseutujen MAL-sopimukset vastaavat hyvin portlandilaista otetta: kokonaisvaltaista, yhteisvaikutuksia painottavaa ja yhdyskuntarakennetta täydentävää. Erona on se, ettei meidän lainsäädäntö tunnista kaupunkiseututason menettelyjä, ja siten kasvun ohjaus lepää yksittäisten kaavahankkeiden, vapaaehtoisen kuntayhteistyön ja MAL-sopimusten varassa.

Resurssitehokkuus painottuu Portlandissa olemassa olevan kaupunkirakenteen kierrättämiseen. Muutokset kortteleissa, tilojen uudet käytöt, rakennusoikeuksien siirtomahdollisuus naapurikiinteistöjen välillä ja muut vastaavat pienen mittakaavan toimenpiteet hyödyntävät rakennettua resurssia viisaasti ja luovat monipuolista ja kiinnostavaa kaupunkikuvaa.

Portland on meren ja vuorten välimaastossa. Kaikki tapaamamme ihmiset – niin kaupunkikehittämisen asiantuntijat kuin kaduilla kohdatut kaupunkilaiset – pitivät luontoyhteyttä yhtenä merkittävänä syynä kaupungissa viihtymiselle. Heistä UGB on tärkeä väline kaupunki-luonto -yhteydelle, samoin maatalouden harjoittajat pitivät kasvualueen rajaamista edellytyksenä lähiruokatuotannon turvaamiselle. Lähiruokabisnes on seudulla todella merkittävässä asemassa.

Yhtenä oppina Suomelle on se, että sosiaaliseen eheyteen kannattaa panostaa. Portlandin isoimpia kipupisteitä ovat alueiden sosiaalinen erilaistuminen, asunnottomuus ja asuntojen kohoavat hinnat (tosin paljon edullisemmat kuin länsirannikon muissa isoissa kaupungeissa). Kipupisteet olisivat vielä pahempia, ellei kaupungissa, ja Pohjois-Amerikassa yleisesti, olisi erittäin vahvaa yhteisötoimintaa, jossa voittoa tavoittelemattomat organisaatiot, asuinalueiden public-private-people -kumppanuudet ja yritysten yhteiskuntavastuutoiminta täydentävät kapeaa julkista sektoria. Toimiva joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn infrastruktuuri on myös panos sosiaalisesti kestävämpään kaupunkiin.

Kestävän kaupungin haasteet ja potentiaali vaihtelevat erikokoisten kaupunkiseutujen välillä. Käynnistyneellä kansallisella ohjelmatyöllä valtio voi myötävaikuttaa tasapainoiseen ja uutta elinvoimaa synnyttävään kehitykseen. Tärkeimmässä asemassa ovat kaupungit itse.
Kestävän kaupungin ohjelma saa evästeitä muun muassa 27.9. järjestettävästä Kestävä aluesuunnittelu -seminaarista. RAKLI, ympäristöministeriö ja Green Building Council Finland kokoavat paikalle ajankohtaiset aiheet ja alan kollegat. Lisätietoa saat myöhemmin RAKLIn tapahtumakalenterista.

Mikäli kiinnostuit Portlandin-kokemuksista, niin käypä lukemassa myös Juha Kostiaisen blogi.