Mitä kuntapäättäjä voi tehdä vähähiilisen rakennetun ympäristön edistämiseksi?

Rakennetulla ympäristöllä on päästöjen vähentämisessä iso rooli, sillä kaupungeissa merkittävät päästölähteet kiinnitetään jo alue- ja kaupunkisuunnittelussa. Siksi vähähiilisen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäminen tulee perustua olemassa olevien resurssien mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen eli täydennysrakentamiseen ja tyhjien tilojen hyödyntämiseen käyttötarkoitustenmuutosten kautta. Lisäksi tehokas kaupunkirakenne mahdollistaa liikenteen ja energiajärjestelmien vähähiilisyyskehitykseen tarvittavat investoinnit.  

Kunnissa on merkittävästi tyhjää kiinteistökantaa, joka johtuu liian lukitsevista maankäytön säädöksistä. Tämä on merkittävä ongelma sekä kuntien talouden näkökulmasta kuin ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Maankäytön ja kaavoituksen kulttuurin ohjaamisessa kuntapäättäjillä on keskeinen rooli. 

RAKLIn vuonna 2020 toteuttamassa tiekartassa on esitelty toimenpiteitä, joita kunnat voivat tehdä vähähiilisyyden tukemiseksi maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa, eivätkä ne vaadi kuntien merkittäviä investointeja tai teknologian kehittymistä. RAKLIn vähähiilisyyden tiekartan tulokset osoittivat, että näiden keinojen käytön lisäämisellä voitaisiin rakennetun ympäristön päästöjä vähentää merkittävästi jo vuoteen 2025 mennessä ilman merkittäviä lisäkustannuksia.  

• Täydennysrakentaminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen 
• Käyttötarkoitusten muutosten tehokas salliminen, jotta tyhjien tilojen määrää voidaan vähentää 
• Olemassa olevan kiinteistökannan tehokas käyttö 

Vähähiilisen kaupunkirakenteen kehittäminen on valintoja. Mikäli säädösympäristö ja kaavoituskulttuuri estävät käyttämästä kaupunkiympäristöä täydennysrakentamisen ja olemassa olevia rakennuksien hyödyntämisen kautta tehokkaasti siihen käyttötarkoitukseen mihin niitä tarvitaan, tarkoittaa se uusien alueiden ja rakennusten rakentamista muualle. Tällöin uusien alueiden aluerakentaminen ja infran rakennuttaminen aiheuttaa jo merkittäviä päästöjä jo ennen itse rakennuksien rakentamista. RAKLIn tiekartan esimerkkilaskelmien mukaan rakentaminen olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään aiheuttaa 20 prosenttia vähemmän hiilijalanjälkeä kuin rakentaminen uusille asuinalueille.  

Olemassa olevien kiinteistöjen tehokkaampaa käyttöä voidaan kunnissa parantaa palveluverkkosuunnittelun ja kiinteistöstrategian kautta. Tuolloin on pohdittava mitä kiinteistöjä kunnassa halutaan jatkossa käyttää ja miten. Mikäli uutta rakennuskantaa tarvitsee kunnalle rakentaa, niin toteutuksessa on mahdollisuuksien mukaan huomioitava tilojen monikäyttöisyys ja tilojen jakamisen konseptit. Samoin on hyödynnettävä digitaalisen kiinteistönhallinnan mahdollisuuksia.  

Kaupungeilla ja kunnilla on ilmastonmuutoksen torjunnassa erittäin tärkeä rooli. Moni kunta onkin asettanut itselleen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, jotka vaativat muutoksia myös maankäytön suunnitteluun ja toteutukseen.