Etusivu » Blogit » Blogi » Mikä käyttöjärjestelmä kiinteistössäsi on?
« Takaisin blogiarkistoonJo tavallinen kuluttajakin tietää, että onko hänellä puhelimessaan Applen, Androidin vai Windowsin käyttöjärjestelmä. Hän voi hankkia puhelimeensa erilaisia sovelluksia sovelluskaupoista, joissa on tarjolla appseja niin huviksi kuin hyödyksi. Käyttöjärjestelmä huolehtii perusasioista siten, että niitä ei ole tarvinnut tehdä jokaiseen sovellukseen erikseen. Se myös saa eri sovellukset toimimaan yhteen. Kuluttajat toivovat, että sovelluskaupassa olisi mahdollisimman paljon valinnanvaraa. Myös sovelluskehittäjä hyötyy laajasta sovelluskirjosta, sillä se houkuttaa yhä enemmän käyttäjiä kauppaan ja näin potentiaalisia asiakkaita myös sovelluskehittäjille.
Data on siiloissa
Onko kiinteistöissä käyttöjärjestelmiä? Kiinteistöautomaatio saattaa hallita useita alueita, kuten lämmitystä ja ilmastointia. Lukituksessa on omia järjestelmiään. Ja nyt IoT-aikakaudella asennetaan erilaisia antureita mittaamaan asioita. Mittaamme rakennusten lämpötilaa, hiilidioksidia ja hiukkasia, tilojen käyttöasteita, logistiikkaprosesseja ja jopa ihmisvirtojen fiilisindeksejä. Haasteena on, että nämä kaikki sinänsä hienot ratkaisut ovat omissa saarekkeissaan. Toki saarekkeiden välille rakennetaan erilaisia yhteyksiä, jopa avoimien rajapintojen kautta, mutta ne ovat silti yksittäisiä yhteyksiä.
Algoritmeilla on nälkä
Samaan aikaan tekoäly ottaa isoja harppauksia. Niiden isoin haaste tällä hetkellä on se, että tekoälyratkaisut eivät saa tarpeeksi dataa. Tekoälyn toiminta ja oppiminen perustuvat pitkälti siihen, että äly syntyy suuren tietomassan hyödyntämisestä. Nyt kun olemassa oleva data on siiloissa, ei se ole tehokkaasti tekoälysovellusten saavutettavissa. Olemme tilanteessa, jossa algoritmeilla on nälkä – datan nälkä.
Luottamus ja yhteentoimivuus saa datan virtaamaan
Kiinteistö- ja rakentamisalalla on syntynyt liike, joka on konkretisoitunut Platform of Trust -hankkeeksi. Sen tavoite on saada rakennetun ympäristön data virtaamaan ja luoda yhteinen luottamus datan käsittelyyn osapuolten kesken. Se myös tuo standardit ja tiedonharmonisointiprojektien tulokset sellaiseen muotoon, että tietokoneet ja tekoäly voivat hyödyntää niitä tehokkaasti. Tarkoituksena on myös luoda markkinapaikka rakennetun ympäristön datalle ja älypalveluille. Siitä onkin syntymässä eräänlainen kiinteistön käyttöjärjestelmä, joka huolehtii perusasioista ja saa asiat toimimaan yhteen.
Platform of Trustin kautta esimerkiksi kiinteistönomistaja voi koota datan kiinteistöstään useasta eri lähteestä ja määrittää, mitkä palvelut saavat sitä hyödyntää. Jos hän haluaa kokeilla jotakin uutta datalähdettä, hän voi pyytää tätä kytkeytymään Platform of Trustin dataväylään. Dataa ei tarvitse tallentaa Platform of Trustiin, vaan se saa datan virtaamaan. Alusta tietää, missä data on ja miten sen voi sieltä turvallisesti saada. Se myös linkittää datan alustan harmonisoituihin datamalleihin, jotta voidaan olla varmoja, että kaikki käsittelevät tarkalleen samanlaista dataa eri tilanteissa.
Vahva mutta neutraali
Platform of Trust rakennetaan yhdessä ja yhteisössä, jotta voidaan saavuttaa yhteen toimivia malleja. Yhteisö valitsee operaattorin, joka pyörittää toimintaa käytännössä. Operaattori voidaan kuitenkin tarvittaessa vaihtaa ja se on velvoitettu käyttämään avoimia ja universaaleja teknologioita, jotta vaihto olisi mahdollinen.
Näin halutaan synnyttää vahva, mutta neutraali toimija. Toimija, joka voi tuottaa käytännössä datan harmoniaa. Mutta sellainen, joka ei ryhdy itse ahneeksi. Ja siinä on iso ero malliin, jolla Apple ja Google ovat luoneet käyttöjärjestelmänsä. Haluamme, että kiinteistöihin syntyy käyttöjärjestelmä kiinteistön omistajien, asukkaiden ja kehittäjien omilla ehdoilla.
Vesa Ilmarinen
Hankejohtaja, Platform of Trust
Teksti on julkaistu Locus-lehdessä 4/2018