Sosiaaliturvauudistus tulee – miten käy opiskelijoiden asumisen tuelle?

Sosiaaliturvauudistuksen valmistelutyössä on edetty ongelmien määrittelyn kautta ja seuraavaksi päätetään kannanotoista ja linjauksia ongelmakohtien ratkomiseksi. Moni ongelmista kiertyy asumisen tukien ympärille. Yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuuden ongelmat ovat saaneet julkisuudessa paljon huomiota ja Kela on arvioinut erilaisten yksilökohtaisten tukien kustannusvaikutuksia: yksilökohtaistaminen olisi kallista ja haastavaa.

Toinen asumisen tukemisen keskeinen ongelmavyyhti on jäänyt ruokakuntakohtaisuuden varjoon: asumismenojen korvaaminen toimeentulotuen kautta. Siinäkin opiskelijoiden asema on mahdollisesti kivenä kengässä.

Asumismenoja tuetaan asumistuen lisäksi toimeentulotuella. Jopa liki puolet toimeentulotuesta kuluu asumismenojen kattamiseen. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi viimesijaiseksi turvaksi, mutta monelle siitä on tullut pysyvä toimeentulon edellytys. Toimeentulotuella voidaan korvata asumistukea korkeampia asumismenoja. Asumistuessa on aina vähintään 20 prosentin omavastuu, mutta toimeentulotuki voi kattaa kohtuullisiksi katsotut asumismenot täysimääräisesti. Toimeentulotuen onkin nähty muodostavan asumistukea syvemmän kannustinloukun. Kahden tuen malli on myös tulppana, jos kasvaneita asumistukimenoja haluttaisiin suitsia: asumistuen säästöt kääntyvätkin kasvaviksi toimeentulotukimenoiksi – ja kannustinloukut syvenevät.

Ongelman juurisyy on tietenkin siinä, että asumistuen taso ei riitä turvaamaan monen pienituloisen asumista. Asumistuen enimmäisasumismenot ovat jääneet pahasti jälkeen markkinavuokrista. Vuonna 2017 liki 72 prosentilla asumistuen saajista vuokra ylitti tukeen oikeuttavat enimmäisasumismenot. Lopuista moni asunee omakustannushinnoitellussa ARA-tuetussa asunnossa.

Voisi luulla, että kahden tuen loukkuun olisi helppo ratkaisu: nostetaan asumistuen enimmäisasumismenoja niin, että pienituloisten asuminen onnistuu ilman toimeentulotukea. Samalla tuen ehtoja voi säätää niin, että tuki supistuu nopeammin tulojen karttuessa. Matkassa on pieni mutta: opiskelijat. Opiskelija voi saada toimeentulotukea vasta nostettuaan kaikki opintolainat. Siksi moni opiskelija ei pienistä tuloistaan huolimatta ole oikeutettu toimeentulotukeen. Opiskelijat todennäköisesti lukeutuisivat voittajiin, jos kahden asumisen tuen malli päätettäisiin purkaa nostamalla pienituloisimpien asumistukea. Tällä olisi iso vaikutus koko järjestelmään, sillä jopa 40 prosenttia asumistuen saajista on opiskelijaruokakuntia.

Opiskelijoiden tukiparannuksista iloitseminen olisi ennenaikaista. Sosiaaliturvakomitea hioo parhaillaan kannanottojaan tunnistettuihin sosiaaliturvan ongelmakohtiin, mukaan lukien kahden asumisen tuen ongelmaan. Julkaistussa puheenjohtajiston kannanottoluonnoksessa on opiskelijoiden kannalta huomionarvoinen yksityiskohta: ”Kohtuullinen asumistaso eri elämäntilanteissa voi olla eri.” Kenellekään julkista keskustelua seuranneelle tuskin on epäselvää, ketkä jäävät pahnanpohjimmaisiksi, jos aletaan määrittää eri elämäntilanteisiin kohtuullista asumistasoa. Samalla kun lehtien palstoilla kauhistellaan kompakteja yksiöitä asumiskelvottomiksi, paheksutaan opiskelijoiden halua asua yksiössä solun sijaan; se, mikä on muille luokatonta, on ilmeisesti opiskelijoille liian hyvää. Poliitikkojenkin parissa ilmenee haluja ottaa takapakkia opiskelijoiden asumistuen kanssa.

Sosiaaliturvauudistuksessa tehtävät opiskelijoiden asumistukea koskevat ratkaisut voivat heijastua laajemminkin vuokramarkkinoihin. Ei ole vaikea nähdä opiskelijoiden asumistukiuudistusta yhdeksi viime vuosien yksiöbuumin osatekijäksi. Suomen noin 250 000 korkeakouluopiskelijasta valtaosa, 70-75 prosenttia, asuu vuokralla. Opiskelijat siis muodostavat ihan kohtalaisen siivun Suomen 1,5 miljoonasta vuokra-asukkaasta ja opiskelijoiden rooli on keskeinen kasvukeskusten vuokramarkkinoilla, eli siellä, mihin viime vuosina on etupäässä rakennettu.

Opiskelijoiden tuki- ja mielenmuutokset voivat siis heiluttaa koronan ja kohentuneen tarjonnan myllertämiä vuokramarkkinoita, mutta mihin suuntaan? Jos tuen tasoa päätettäisiin yllättäen kohentaa – mikä lienee epätodennäköistä – moni etäopiskeluarjessa kärvistelevä opiskelija saattaakin tähyillä väljempää asumusta. Tästä on jo nähty viitteitä. Jos tukea toisaalta leikataan, ei silti ole vuorenvarmaa, että opiskelijat tyytyisivät vaatimattomampaan asumiseen. Yhtälailla supistuva tuki voi lisätä opiskelijoiden työntekoa – jota juuri helpotettiin tilapäisellä tulorajojen nostolla – tai toimeentulovaikeuksia, kun opiskelijat haalivat kasaan puuttuvia euroja vuokramenojen kattamiseksi.

Tapahtuipa tuille ja vuokramarkkinoille niin tai näin, opiskelijoiden rooli alleviivaa sosiaaliturvakomitean tehtävän vaikeutta: tukiviidakkoa karsiessa on arvioitava tarkkaan vaikutukset ihmisten käytökseen ja markkinoihin.