Kiinteistöverouudistus uhkaa johtaa kohtuuttomiin korotuksiin

Juuri lausunnoilla oleva kiinteistöverouudistus uhkaa johtaa kohtuuttomiin korotuksiin yksittäisten kiinteistöjen kohdalla. Samalla lainsäädännöllä luodaan kiinteistö- ja rakentamisalalle suurta epävarmuutta, sillä maapohjan verotusarvon määrittelyn hintakartat on tarkoitus julkaista vasta vuoden 2023 aikana. Raklin mielestä kiinteistöverouudistus tulee palauttaa valmisteluun siihen saakka, kunnes veron vaikutuksia voidaan aidosti tarkastella. 

Hallituksen esitys kiinteistöverotuksen arvostusperiaatteiden uudistamisesta on lausuttavana tällä hetkellä. Keskeisimpänä muutoksessa on maapohjan verotusarvon määrittelyn uudistaminen. Uudistuksen kokonaisvaikutusta kiinteistön verokuormaan on kuitenkin mahdotonta arvioida, koska maapohjien yksityiskohtaisia hintakarttoja ei ole julkistettu. Verotusarvojen määritykseen liittyy myös huomattavia epävarmuustekijöitä. Pahimmillaan ne voivat johtaa tilanteeseen, jossa verotusarvot ovat kiinteistön markkina-arvoa korkeammat. 

”Kiinteistövero on kiinteistön merkittävin yksittäinen kuluerä, ja on kohtuutonta, että lainsäädännöllä luodaan niin kiinteistö- ja rakentamisalaan kuin koko yhteiskuntaan merkittävää epävarmuutta yli vuoden ajaksi. Kiinteistöjen kustannukset ja tuotot eivät ole yhteiskunnalle yhdentekeviä: Elinkeinotoiminnalle ja vähittäiskaupalle toimitilat ovat merkittävä kuluerä, ja tuotoilla on oma roolinsa niin eläkemenojen rahoituksessa kuin yksityishenkilöiden sukanvarressa”, kertoo johtaja Miika Kotaniemi Raklista.

Hallitusohjelman mukaan kiinteistöverouudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa. Raklin teettämän vaikutustenarvioinnin mukaan yksittäisten kiinteistöjen kohdalla uudistus voi johtaa huomattavaan nousuun maksettavan veron määrässä.

”Tämä voi johtaa kiinteistön arvon laskuun, sekä lisätä vuokralaisten kustannuksia, sillä osassa kiinteistöjä vuokralainen maksaa kiinteistöveron osana hoitovuokraa”, toteaa Kotaniemi.

Erityisen pahalta uudistus näyttää kauppakeskustoimialan kannalta, sillä valtiovarainministeriön laskelman mukaan rakennuksesta maksettavan kiinteistöveron määrä kasvaisi keskimäärin 56 prosenttia.

Kohtuuttomien korotusten välttämistä on uudistuksessa tavoiteltu säännöllä, joka määrää vuosina 2024–2026 kiinteistöveron nousulle 30 prosentin vuosittaisen katon, jonka ylittävä osa siirtyy seuraavalle vuodelle. Tällainen nousu maksettavassa kiinteistöverossa on kiinteistönomistajan näkökulmasta täysin kohtuuton. Rakli esittääkin, että kiinteistövero saisi tilanteesta riippumatta nousta enintään 15 prosenttia vuodessa.