Suomi tarvitsee vakaan ja ennakoitavan investointiympäristön

Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta – tätä peräänkuuluttaa otsikossaan juuri julkaistu hallitusohjelma. Uusi hallitus haluaa Suomen löytävän yhteisen tien isojen muutosten, kuten kaupungistumisen ja teknologian kehityksen, keskellä. Haasteita kuitenkin riittää ilmastokriisin ja hyvinvointivaltion murenevan rahoituspohjan myötä, mutta hallituksella on esittää ratkaisuja lähes 200 sivun verran.

Rakennettu ympäristö ja sitä myötä kiinteistösijoittaminen ovat osa tätä ratkaisua. On kuitenkin huomioitava, että esimerkiksi kiinteistöjen hiilijalanjäljen pienentäminen, parempi sisäilma ja markkinaehtoinen asuntotuotanto vaativat pääomia ja vakaan investointiympäristön. Toteutuessaan nämä taas tuottavat verotuloja, työllisyyttä ja näiden kautta myös hyvinvointia.

Ohjelmassa on todettu, että ”erityinen huomio kiinnitetään siihen, että investointiympäristö on Suomessa houkutteleva.” Hallitusohjelmassa tuodaan myös esille se, että päätöksenteossa huomioidaan aina investointien edistämisen näkökulma.

Toivottavasti tämä investointien edistämisen näkökulma huomioidaan myös, kun esimerkiksi selvitetään mahdollisuutta verottaa ulkomaisten tai verovapaiden kiinteistösijoittajien tuottoja tai poistaa asuntojen yhtiölainaosuuksien lyhennysten verovähennyskelpoisuus – jotka nyt mainittuna hallitusohjelmassa. Molemmat muutokset olisivat toteutuessaan selkeä heikennys Suomen investointiympäristöön niin kotimaisten kuin kansainvälisten kiinteistösijoittajien silmissä. Esimerkiksi jälkimmäinen voi johtaa asuntotarjonnan pienentymiseen.

Oma lukunsa on hallituskauden aikana valmisteltava kiinteistöverouudistus, jonka tavoitteena on, että kiinteistöjen verotusarvot heijastaisivat paremmin käypiä arvoja. Hallitusohjelman kirjauksessa todetaan, että uudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään osalta. Odotettavissa on siis rajankäyntiä kohtuullisen ja kohtuuttoman välillä. RAKLIn näkemys asiaan on, että asumisen ja kiinteistön omistamisen verokuorma ei saa enää nousta. Julkisen talouden paikkaaminen kiinteistöomaisuuteen kohdistuvien verojen ja maksujen nostolla on sekä lyhytnäköistä että tuo suuria haasteita kohtuuhintaisen asumisen tarjoamiseen.

Veropohjan tiivistämiseen ja veronkierron vastaiseen taisteluun kansainvälisellä ja kansallisella tasolla on käytetty runsaasti mustetta. Ennen kaikkea toivottaisin virkamiehille ja lainsäätäjille malttia. Suomen tulee torjua veronkiertoa ja harmaata taloutta yhteisrintamassa OECD:n ja EU:n kanssa, mutta liikaa etunojaa ei voida ottaa ilman että investoinnit Suomeen tyrehtyisivät.