• fi
  • en
  • Muuntojoustavuus vaikuttaa merkittävästi rakennuksen hiilijalanjälkeen

    Suomen hiilipäästöistä noin 30–40 % koostuu rakennetusta ympäristöstä. Rakentamisen lisäksi huomiota on kiinnitettävä siihen, miten rakennuksen elinkaaren aikaisia päästöjä voitaisiin vähentää jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Tätä Haahtela tarkasteli tutkimuksessaan, jossa selvitettiin Lyyra-korttelin toimistojen muuntojoustavuuden vaikutuksia hiilijalanjälkeen. Tutkimus oli osa Raklin elokuussa 2024 julkaistua vähähiilisyystiekarttaa.

    Mitä muuntojoustavuudella tarkoitetaan?

    Muuntojoustavuudella tarkoitetaan rakennuksen kykyä vastata sen käyttäjien muuttuviin tarpeisiin myös tulevaisuudessa ilman, että itse rakennukseen tarvitsee tehdä isoja muutoksia.

    Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi, että:

    • toimistotilat on mahdollista kalustaa eri tavoin henkilömäärän muuttuessa tai vuokralaisen vaihtuessa.
    • keittiön tai wc:n sijainti on helpommin muunneltavissa koska tiloissa on varauduttu muutoksiin taloteknisellä muuntojoustavuudella.
    • avotoimistot ovat helpommin ja nopeammin muunneltavissa neuvottelutiloiksi. Esimerkiksi koronapandemian aikana ja tämän jälkeen neuvottelu- ja toimistohuoneiden kysyntä on ollut kasvamaan päin johtuen etäkokousten määrän kasvusta.
    • ilmanvaihtoratkaisuissa on jo suunnitteluvaiheessa huomioitu muunteluvaraa henkilömäärän muutoksien mukaan. Usein vanhoissa rakennuksissa juuri ilmanvaihtokapasiteetti asettaa suurimmat haasteet muutoksille.

    Muuntojoustavuus pienentää toimistorakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeä

    Selvityksen perusteella Lyyra-hankkeessa muunneltavuuteen varautuminen nosti hiilijalanjälkeä ennen käyttöä noin 2 % ja pienensi käyttäjämuutosten toteuttamisen hiilijalanjälkeä. Lyyra-hankkeessa muunneltavuuteen on varauduttu kerrosten jakamiseen usealle käyttäjälle, toimistovyöhykkeiden jakamiseen pienemmiksi tiloiksi sekä lisäneuvotteluhuoneiden ja keittiöiden toteuttamiseen. Lyyra-hankkeessa toimistot ovat vain osa rakennusta ja puhtaassa toimistorakennuksessa muunneltavuuteen varautumisen vaikutus olisi todennäköisesti suurempi.

    Toisaalta tulosten perusteella jo muutaman laajan käyttäjämuutoksen toteuttaminen yhdessä kerroksessa säästää muuntojoustavassa kohteessa muunneltavuuteen varautumisesta aiheutuneen hiilijalanjäljen. Tyypillisten uusien vuokrasopimusten keston ollessa Lyyra-hankkeen kaltaisessa kohteessa 5–7 vuotta, joten 30 vuoden aikana vuokrasopimuksia tehtäisiin samalle alueelle ainakin viisi kertaa. Vuokralaisten vaihtuessa tämä tarkoittaa usein myös laajoja käyttäjämuutostoimenpiteitä. On siis todennäköistä, että varautuminen muunneltavuuteen on ympäristön näkökulmasta kannattavaa.

    Haahtelan kehittämän Realaizer simulaatiomallin avulla oli mahdollista vertailla nopeasti erilaisten muuntojoustavuuden periaateratkaisujen seurausvaikutuksia

    Tutkimus vahvisti myös käsitystä, että Realaizer-simulaatioteknologian avulla voidaan jo aivan hankkeen alkuvaiheessa, ennen varsinaisen suunnittelun aloittamista, muodostaa erilaisia mallinnuksia muuntojoustavuudesta ja hiilijalanjäljestä. Teknologia mahdollistaa muunneltavuuden kohdekohtaisen tutkimisen tehokkaasti ja poistaa tarpeen tukeutua viitetietoon. Realaizerin avulla on myös mahdollista suorittaa samanaikainen kustannusten sekä hiilijalanjäljen laskenta, jolloin säästetään työaikaa ja resursseja.

    Haahtela toteutti Lyyra-hankkeen toimisto-osan muuntojoustavuudesta akateemisen tutkimuksen Raklin ja Ylvan tilauksesta. Mukana tutkimuksessa oli myös Lyyran nykyinen omistaja Niam Oy.

    Raklin vähähiilisyystiekartta 2024