Kuinka luoda turvallista asuinympäristöä?

Kaupunki on koti ja asunto on pesä, sanoi eräs pitkän linjan kiinteistöalan toimija taannoin. Lausahdus kuvaa hyvin sitä, minkälainen merkitys lähiympäristöllä on asukkailleen, ja hyvä niin. Kun oman asuinalueensa kokee viihtyisäksi ja itselle tärkeäksi, siitä pitää myös eri tavalla huolta.

Turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö rakentuu monesta tekijästä. Kaikki lähtee hyvästä suunnittelusta, esimerkiksi rakennusten turvallisuutta luovasta sijoittelusta, toimivista kulkuyhteyksistä ja kutsuvista julkisista ulkotiloista, joista ei muodostu epämääräisiä ei-kenenkään-maita.

Turvallisuutta luo myös monipuolinen asuntotarjonta ja asukasrakenne. Kun asuntotarjonta vastaa eri elämänvaiheiden tarpeisiin, oli sitten kyse lapsiperheistä, nuorista, aikuisista tai ikääntyneistä, alue pysyy elävänä. Onhan esimerkiksi lapsiperheillä usein erilaiset tavat ja ajankohdat liikkua ja käyttää lähiympäristöään kuin vaikkapa nuorilla aikuisilla tai ikääntyneillä.

Monipuolinen asuntotarjonta takaa myös sen, ettei tarvitse heti muuttaa pois tutuilta kulmilta, jos elämäntilanne muuttuu. Tämä tuo pysyvyyttä ja kannustaa kiinnittymään alueeseen, eikä takaraivossa paina jatkuva tarve löytää muualta jotain sopivampaa.

Kolmas tärkeä elementti on palvelut. Jos uudella asuinalueella ei ole tarjolla arjen palveluita, esimerkiksi kauppoja tai päiväkotia, ei ole helppoa houkutella asukkaita, joille lähipalvelut ovat sujuvan arjen edellytys. Ja toisaalta, miten kiinnittyä alueeseen tai tuntea se kodikseen, jos arkea rakentavat osaset kauppamatkoista harrastusrientoihin ovat hajallaan ja vievät joka päivä pois kotoa. Palveluilla on myös merkittävä rooli segregaation ehkäisemisessä.

Palvelut vaativat käyttäjiä, se on selvä. Monin paikoin täydennysrakentaminen on avain palveluiden vahvistamiseen nykyisillä asuinalueilla, kun asukkaita saadaan lisää. Täydennysrakentamisella voidaan myös mahdollistaa asuintalojen perusparannuksia, jotka samalla lisäävät alueiden viihtyvyyttä, asumisen laatua ja tätä kautta turvallisuutta.

Täydennysrakentaminen ja joustavat kaavoitusratkaisut estävät myös ei-kenenkään-maan muodostumista. Tyhjät tontit tai liiketilat eivät useinkaan lisää minkään alueen viihtyisyyttä tai turvallisuutta, päinvastoin. Käyttötarkoituksenmuutokset ja väliaikaisratkaisuiden helpottaminen kaavoituksessa tuovat elämää tiloihin, jotka ovat sitä ennen houkutelleet lähinnä ilkivaltaan tai niitä on jopa kartettu. Esimerkiksi useamman vuoden kestävää kaavamuutosta odottavalle alueelle voidaan väliaikaisesti sallia käyttöä, joka elävöittää ympäristöään.

Lopulta se on ihmiset, jotka luovat turvallisen ilmapiirin. Kaupunkisuunnittelu luo puitteet kuten viihtyisät katutilat ja toimivan infran, mutta on myös tärkeää luoda edellytykset sille, että ihmiset tuntevat olevansa kotona ja haluavat huolehtia omasta asuinympäristöstään. Usein sanotaan, että jos kulkeminen on turvallista lapsille, se on turvallista kaikille. Suomi on tässä suhteessa ollut positiivinen poikkeus moniin muihin maihin verrattuna. Pidetään siitä kiinni.