
Etusivu » Blogit » Blogi » Kiinteistöjen ylläpitoon kaivataan lisää tekijöitä
« Takaisin blogiarkistoonTalouselämä kirjoitti kiinteistöpalvelualan osaajapulasta 3.2.2025. Minulla oli ilo kommentoida aihetta kiinteistönomistajien näkökulmasta. Osaajapula on ajankohtainen ja yhä paheneva ongelma, joka näkyy myös palveluiden tilaajien elämässä. Keskeinen viesti on, että alalle kaivataan lisää osaavia ja motivoituneita työtekijöitä. Alan houkuttelevuutta ja mainetta on parannettava. Koulutusohjelmien nimet kaipaavat päivittämistä.
Kiinteistöjen ylläpitoon käytetään Suomessa vuosittain noin 21 miljardia euroa ja ylläpidolla pidetään huolta yli 600 miljardin euron rakennuksiin sitoutuneesta varallisuudesta. Alan haasteena on kuitenkin heikko arvostus ja ala on huolissaan osaajapulasta. Kiinteistökohteisiin on vaikeaa löytää osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita tekijöitä.
Kiinteistöpalvelujen tilaajille pula alan osaajista näkyy aliresursoituina tarjouksina ja vaihtuvana henkilöstönä kohteissa. Tyypillistä on, että sopimuskauden aikana on tarkasti valvottava työn laatua, tai muuten se lähtee pikkuhiljaa rapautumaan. Kohteissa olosuhteet heikkenevät, sovittuja töitä jää tekemättä, vikakorjauspyyntöjen vasteajat pitenevät ja asiakastyytyväisyys laskee.
Kiinteistöpalvelualan koulutuksen hakijamäärät romahtaneet
Vuoden 2018 elokuussa Stadin ammattiopiston Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon aloitti 80 opiskelijaa, ja nyt syksyllä 2024 aloittaneita opiskelijoita oli 17. Sen lisäksi, että hakijoiden määrä on notkahtanut huolestuttavasti, on nuorten alle 20-vuotiaiden hakijoiden määrä romahtanut.
Yksi syy koulutuksen huonoon houkuttelevuuteen on opinto-ohjelman nimi, joka korostaa puhtaanapitoa ja siivousta. Käytännössä opinnot antavat valmiuksia hyvin monenlaisiin kiinteistöpalvelualan työntehtäviin. Olisikin hyvä, jos opinto-ohjelman nimi olisi kiinteistöpalvelualan perustutkinto. Kiinteistöpalvelut käsitteenä pitää siivouksen sisällään. Kiinteistöpalveluihin kuuluu myös kiinteistöhuolto, tekniset palvelut, energianhallintapalvelut, ulkoalueiden hoito sekä toimitila- ja käyttäjäpalvelut.
Akuuttia osaajapulaa ei ratkaista pelkästään koulutuksen houkuttelevuutta parantamalla. Polku ammattiopintojen aloittamisesta osaavaksi ammattilaiseksi kestää vuosia. Tutkinnon lisäksi tarvitaan työkokemusta rakennetussa ympäristössä ja asiakaspalvelutehtävissä toimimisesta. Yhteistyö kiinteistönomistajien ja palveluntuottajien kanssa on tärkeää, jotta löydettäisiin uudenlaisia tapoja tuottaa tarvittavia palveluja.
Kiinteistöpalvelualalla tarjolla mielenkiintoisia urapolkuja
Jos alalle halutaan saada siirtymään työntekijöitä rakentamisen puolelta, on tehtäväkokonaisuuksia muotoiltava eri tavoin. Palveluhankintoihin voitaisiin esimerkiksi yhdistää korjausrakentamisen tehtäviä. Tilaajien tulisi varoa, ettei tarjouspyynnöissä ole turhia vaatimuksia, jotka rajaavat mahdollisten tekijöiden määrää. Alalla on myös tehtäviä, joita voi tehdä hyvin vähäisellä koulutuksella, mutta tällöin yleensä työnjohtoresurssia on oltava käytettävissä enemmän. Osaava ja motivoitunut työnjohto on yleensäkin edellytys laadukkaiden kiinteistöpalveluiden tuottamisessa.
Laadukkaiden kiinteistöpalvelujen saatavuus on kriittinen tekijä rakennetun elinympäristömme toiminnan ja kansallisvarallisuutemme säilyvyyden kannalta. Kiristyvät energiansäästövaatimukset edellyttävät henkilöstöä, joka varmistaa, että rakennukset toimivat suunnitellulla tavalla vaihtelevissa olosuhteissa.
Ilmastonmuutos ja muuttuva rakennusten käyttö osaltaan lisäävät kiinteistönhoidon haastavuutta. Myrskyt, kaupunkitulvat, viistosateet, pitkät sadejaksot ja vaihtelevat lumimäärät tuovat kiinteistönhoitoon ennalta-arvaamattomuutta ja uusia osaamistarpeita. Myös tilankäytön muuttuminen, toimitilojen vaihtelevat käyttöasteet ja tilankäytön tehostamistarpeet tekevät tarpeenmukaisen kiinteistönhoidon tuottamisesta haastavampaa.
Työn tuottavuutta kehittämällä voitaisiin luoda edellytyksiä myös alan palkkojen kehittymiselle. Prosesseja ja tiedonhallintaa tehostamalla voitaisiin vähentää arvoa tuottamatonta tekemistä, kuten esimerkiksi kohteiden ja rautakaupan välillä suhaamista tai käyttämättömien tilojen siivousta.
Alan houkuttelevuutta voidaan parantaa tuomalla esiin kiinteistöpalvelualan urapolkuja, joissa työntekijöillä on mahdollisuus kehittyä arvostetuiksi ammattilaisiksi. Kiinteistötyönantajien Elämisen ammattilainen -kampanja on tästä hyvä esimerkki: Alalla on myös mahdollisuuksia yrittäjyyteen ja uudenlaisten toimintamallien kehittämiseen. Rakennettu ympäristö tarjoaa kiinnostavaa työtä tulevaisuudessakin ja kiinteistöpalveluissa tarve osaajille on tasaisempaa kuin suhdanteille alttiissa rakentamisessa.