Väestömme ikääntyy, kaupungistuminen etenee ja sote-uudistus tuo muutoksia mukanaan. Vaikutukset ovat laajat ja näkyvät myös hoivakiinteistömarkkinassa.
Erityisesti 2020-luvun aikana hoivakiinteistöjen tarvetta lisää väestön ikääntyminen. Hoivakiinteistöjen tilankysynnän odotetaankin pysyvän vahvana tulevina vuosina. Kiinteistöjen tarve kasvaa lähes kaikilla hyvinvointialueilla ja kasvu on erityisen suurta Uudenmaalla[1]. Haastetta lisää se, että julkisen sektorin hoivakiinteistökanta on suurelta osin vanhentunutta ja kiinteistöjä ei ole tarpeeksi niillä sijainneilla, missä tarve on suurinta.[2]
Samalla kun tulevien vuosien väestönkasvu keskittyy Suomessa kasvukeskuksiin, aiheuttaa se haasteita palveluiden järjestämiselle. Sote-uudistus luo taas kunnille tarpeen uudistaa kuntien rahoitusjärjestelmään, palveluverkkoon sekä tyhjilleen jääviin kiinteistöihin liittyvää strategiaa. Tuleville päättäjille riittää siis tehtävää tulevien vuosien aikana.
Viime vuosina yhteiskuntakiinteistöjen rakentaminen on kannatellut vaikeuksissa olevaa rakennusalaa, mutta julkisten palvelurakennusten rakennusluvissa nähtiin laskua vuoden 2023 lopusta eteenpäin. Rakennuslupien alamäkeä ajoikin suurelta osin se, että hoitoalan rakennusluvat ovat vähentyneet merkittävästi 2024 keväästä eteenpäin. Myös rakennusaloitukset ovat kääntyneet laskuun viime vuoden keväällä.
Uutta tilantarjontaa valmistuu vähemmän, kun rakentaminen on vähentynyt viime vuosina. Kuitenkin yhteiskuntakiinteistöjen kysyntä on pysynyt vahvana erityisesti kasvukeskuksissa. Esimerkiksi hoivakiinteistöjen tarve tulee kasvamaan ja julkisen sektorin osittain vanhentunut kiinteistökanta luo tarvetta korjata ja rakentaa uutta.
Sijoittajien näkökulmasta yhteiskuntakiinteistöjen kiinnostus keskittyy yhä enemmän kasvukeskuksiin. Tulevina vuosina sote-uudistus ja tuleva väestökehitys luovat sijoittajille mahdollisuuksia. Yhteiskuntakiinteistöille tyypilliset pitkät vuokrasopimukset ja inflaatiosuojattu kassavirta lisäävät sektorin kiinnostavuutta.
Newsecin tietojen perusteella viime vuoden lopussa sijoittajakysyntä kohdistuu päiväkoteihin, tuettuun asumiseen, paloasemiin ja kouluihin. Suurin osa hyvinvointialueiden palveluverkkoselvityksistä saatiin päätökseen viime vuoden lopussa, joten hyvinvointialueet voivat nyt vapaammin neuvotella vuokrasopimuksista. Tämä avaa kaupunkien ja kuntien omistamien sote-alan kiinteistöjen sijoitusmahdollisuuksia ja sote-alan kiinteistöjen kaupankäynnin odotetaankin vilkastuvan 2025.[3]
Yksityisen kiinteistösijoittamisen lisääntyminen hyödyttää myös kuntalaisia. Kiinteistöjen omistaminen ja hallinnoiminen on vaativaa työtä, joka vaatii paljon osaamista. Esimerkiksi pienten kuntien voi olla vaikea hankkia kiinteistön omistamiseen ja hallinnoimiseen vaadittavaa osaamista ja henkilöstöä. Lisäksi kunta siirtää myös merkittävän osan kiinteistön omistamiseen liittyvistä riskeistä itseltään pois, kun kiinteistön omistus siirtyy kunnalta yksityisille kiinteistösijoittajille.
[1] MDI:n Suomi 2040 -selvitys.
[2] Retta.
[3] Newsec.
