Rakennuttajapäivät 2017: Kaupungistuminen luo uusia tarpeita
Vuoden 2017 Rakennuttajapäivät käynnistyivät kaupungistumisteemalla. Kasvavat kaupunkiseudut kehittyvät vauhdilla ja tapoja vastata muuttuviin tarpeisiin mietitään kuumeisesti. Rikke Stenbro kertoi Norjasta esimerkkejä olemassa olevan rakennetun ympäristön hyödyntämisestä, Aija Staffans pohdiskeli globaalin ja lokaalin suhdetta uudistumisessa ja Mikko Särelä valotti ihmisten arvostusten muutoksia sekä digitalisaation vaikutuksia. Yksi mullistusten kohteena oleva alue ovat asemanseudut, joiden erityispiirteistä keskustelivat Anna Saarlo ja Erkki Välimäki.
”Ilmastovaikutusten vähentäminen on tärkeä motiivi sille, että kiinteistöjen elinkaarta pitää pidentää kehittämällä niitä edelleen. Resurssiviisautta pitää lisätä”, Rikke Stenbro Ramboll Norwaylta painotti.
Omaperäisyys kiinnostaa
Norjassa analysoidaan, miten tietyllä alueella joukkoliikenneyhteydet ovat jokaisella riittävän hyvät, ja mitkä kohteista soveltuvat käyttötarkoituksenmuutoksiin. Vaikkapa teollisuuden käytöstä poistuneet tilat voivat soveltua lähes mihin vaan. Niistä on tehty niin toimistoja, asuntoja kuin koulujakin. ”Uudistetuissa rakennuksissa toteutukset ovat usein persoonallisia, mikä lisää niiden houkuttelevuutta”, Stenbro korosti. Oslon seudulla kasvu on niin valtavaa, ettei siihen tokikaan voida pelkillä käyttötarkoituksenmuutoksilla, vaan tarvitaan sekä olemassa olevan muokkaamista että uudisrakentamista.
”Kaupunkisuunnittelijat ovat paikallisesti vastuussa arjen sujumisesta ja kansainvälisesti kaupunkien kilpailukyvystä”, sanoi Aija Staffans Aalto-yliopistosta. Suomessa keskustellaan tällä hetkellä paljon korkeasta rakentamisesta ja sen soveltumisesta kaupunkeihimme. Aija Staffans kertoi ulkomailta useita esimerkkejä, joissa on ennakkoluulottomasti sekoitettu matalia ja korkeita rakennuksia. ”Ihmisen mittakaavainen , urbaani katutila on todella tärkeää ja tämä mahdollistuu, kun luodaan vaihtelua, eikä vain homogeenisia alueita”, Staffans kuvaili.
Kaupungista arvoa asukkaille
Helsingin uudistamiseen paneutunut Mikko Särelä totesi, että arkkitehtuuri määrittää lakiakin voimakkaammin sitä, mikä on kaupunkilaisille mahdollista ja mikä ei. ”Sääntöjä voi aina halutessaan rikkoa, mutta tunnelia pitkin on kuljettava, jos se on tietylle reitille rakennettu”, Särelä havainnollisti. Hän toivoi kaupungeissa kuunneltavan aktiivisesti asukkaiden toiveita, jotka pitää kaupunkisuunnittelussa yhdistää ammattilaisten näkemykseen toteuttamiskelpoisista vaihtoehdoista.
”Ihmisten asumismieltymykset ovat muuttuneet muutamassa vuodessa suuresti. Esimerkiksi Google-haut omakoti-sanalla ovat vähentyneet ja urbaani-sanalla lisääntyneet. Uudenlaiset alustoja, jotka tuovat tuotteet ja palvelut paremmin saataville ja helpottavat omien tarpeiden täyttämisen, syntyy koko ajan. Myös sosiaalisuus on saanut uusia ulottuvuuksia digitaalisuuden myötä. ”Yhteisöllisuus on läpitunkeva voima ja näen tätä kehitystä rakentamisessakin. Pidän allianssimalleja erittäin lupaavina, koska ne mahdollistavat uudenlaisen liiketoimintaverkostojen hallinnan”, Särelä kiitteli.
Ratapihoilta vapautuu tilaa kaupunkikehittämiselle
Yksi yhteinen nimittäjä kehittyville kaupunkiseuduille on monessa paikassa keskustaa halkova ratapiha. ”Toimintojen kehittyminen on vapauttanut tilaa asemien seuduilta. Ne sijaitsevat keskeisillä paikoilla ja ovat houkuttelevia esimerkiksi asumisen näkökulmasta”, kertoi Anna Saarlo Liikennevirastosta. Erkki VälimäkiSeinäjoelta kertoi oman kaupunkinsa kokemuksia keskustan kehittämisestä. Lähtökohtana ydinkeskustan ja asemanseudun uudistamiselle on ollut monta yhtäaikaista trendiä, joista päällimmäisinä asukkaiden kiinnostus kaupunkimaisempaa ympäristöä kohtaan sekä kestävän kehityksen edistäminen.
Asemanseuduilla pitää yhdistää liikennejärjestelmän kehittämisen ja kaupunkisuunnittelun näkökulmat. ”Kehityshankkeille on tarvetta lukuisissa kaupungeissa eri puolilla Suomea ja meillä Liikennevirastossa on kiinnostusta kehittää monistettavia yhteistyömalleja, jotka helpottaisivat hankkeiden läpivientiä”, Anna Saarlo sanoi. Seinäjoella onnistuttiin erityisen hyvin asukkaiden osallistamisessa yleiskaavan valmisteluun. Kaavaluonnoksesta ei tullut yhtään valitusta. ”Asukkaillakin on halu kehittää vanhanaikaista keskustaa, ja muutos lähteekin nyt vauhdilla vyörymään kohti maalia”, iloitsi Erkki Välimäki.