Aamukahvi Annankadulla: Digitalisaatio tulee ja palvelee, vaan ei välttämättä näy

Aija Tasa avasi toukokuun Aamukahvi Annankadulla -tilaisuuden kertomalla, että nyt yli 65-vuotiaita on Suomessa hieman yli miljoona ja ennusteiden mukaan vuonna 2030 jo lähes 1,5 miljoonaa. Ryhmän merkittävyyden vuoksi tilaisuudessa paneuduttiin siihen, miten digitalisaatio auttaa kehittämään ikääntyneiden asumista, vaikka toki monet uudet palvelut ovat kiinnostavia asukkaiden iästä riippumatta. Omaa kehitystyötään esittelivät Metropolia-ammattikorkeakoulu ja Tyvene.

RAKLI on ollut aktiivinen ikääntyneiden asumisen kehittämisessä. Erkki Aalto pohdiskeli alustuksessaan tulevaisuuden haasteita. ”Yksinäisyys on yksi keskeinen ongelma, ja on hienoa, jos digitaalisuus voi avata uusia mahdollisuuksia myös yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen lisäämiseen”, Aalto visioi. Hän nosti merkittävistä edistysaskeleista esiin puheohjauksen ja anturoinnin sekä ikä- ja älyteknologian, jotka voivat helpottaa arkea merkittävästi.

Uusia asumisen palveluita kokeillaan

Metropolia-ammattikorkeakoulun uudelle kampukselle Helsingin Myllypuroon suunnitellaan palveluasumisen digitalisaation pilotointiympäristöä, joka on saanut rahoitusta hallituksen kärkihankkeesta, KIRA-digistä. ”Tarjoamme paikan, jossa eri toimijat voivat testata omia ratkaisujaan ja niiden toimivuutta osana palveluasumisen ympäristöä. Kotona asumista tukevia palveluita on täällä mahdollista kehittää kokonaisuutena”, lupasi Lauri Heikkinen. PADigiksi nimetyssä hankkeessa pilotoidaan esimerkiksi useasta eri kanavasta tulevan tiedon yhdistymistä ja sitä, kuinka tietotekniset ratkaisut kommunikoivat keskenään. ”Alueelle tulee paljon antureiden ja lämpökameroiden kaltaista teknologiaa, joka ei vaadi aktiivista käyttämistä. Tämä tarjoaa digitalisaation hyödyt myös sellaisille henkilöille, jotka eivät innostu tekniikasta”, Heikkinen kuvaili.

Myllypuron hyvinvoinnin ja terveyden osaamiskeskittymästä rakentuu mahdollisimman aito testausympäristö. Sen luomiseksi on palvelumuotoilun keinoin selvitetty käyttäjien odotuksia hyvälle elämälle. ”Yleinen toive on se, että tilojen käytettävyyttä voisi säätää ja jokainen saisi itselleen sopivan kodin. Ikääntyneetkin haluavat toimia mahdollisimman itsenäisesti ja arvokkaasti”, muistutti Toini Harra. Kaikille yksin asuminen ei ole tavoittelemisen arvoista, vaan siitä voi tulla ikävä mielleyhtymä selliin. Jos asuu esimerkiksi toisen kanssa samassa asunnossa tai huoneessa, lisääntyy sosiaalisuuden ja kohtaamisten määrä, kun vieraita käy useammin. Asumismuodon lähtökohtana pitää olla yksilön toimintakyky ja kyvykkyys käyttää palveluita. Opiskelijoille puolestaan tarjotaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa uudenlainen Living Well Innovation -ympäristö, jossa he pääsevät ratkaisemaan yritysten todellisia haasteita.

Teknologiasta apua palvelutalon arkeen

Tyvenen Marja Kokko kertoi, kuinka hoitajien työtä palvelutaloissa helpotetaan hoivateknologian avulla. ”Apuvälineiden taso mitoitetaan asukkaan kunnon mukaan. Paremmin voivat henkilöt voivat itse aktiivisesti käyttää tekniikkaa ja pyytää apua tarvittaessa. Heikompikuntoisten seuraamisessa puolestaan palvelevat hyvin erilaiset anturointiratkaisut”, Marja Kokko kuvaili ja jatkoi: ”Tällä hetkellä osaamishaaste on toki vielä todellinen, kun yli 74-vuotiaista 65 prosenttia ei ole käyttänyt internetiä, mutta tämä ratkeaa itsestään, kun myöhemmin syntyneet sukupolvet tulevat seniori-ikään.” Kokko muistutti, etteivät teknologian ja IoT:n tarjoamat hyödyt liity ainoastaan päivittäisen hoitotyön helpottamiseen. Yhteistyössä museoiden ja teattereiden tai liikunnanohjaajien kanssa voidaan vaikkapa tarjota etäelämyksiä asukkaille.

Esimerkiksi muistihäiriöisten kohdalla on apua siitä, että asukkaiden kulkemista voidaan seurata tekniikan avulla. Erityisesti yöaikaan uudet ratkaisut palvelevat hyvin, kun henkilökuntaa on vähän ja hoitajan on tärkeää tunnistaa asukkaat, jotka kulloinkin tarvitsevat apua. ”Toki teknologiaan liittyy se miinuspuoli, että inhimillinen kontakti vähenee monitoreiden ja etäseurannan lisääntymisen myötä. Pitää muistaa, että esimerkiksi mielialojen seuraamisen kannalta henkilökohtainen kohtaaminen on välttämätön”, Kokko painotti.