Oppia ikä kaikki – vierailu Haukilahden lukioon Espooseen

”Olemme Aalto-yliopiston alueella, mutta emme ole niin suuri kuin Aalto-yliopisto, emmekä voi olla Aalto, joten nimesimme koulumme Laineeksi. Olemme vähän pienempi kuin aalto”, kertoi Haukilahden lukion rehtori Pekka Piri hymyillen. Lukion aikaisempi rakennus Espoon Haukilahdessa on tällä hetkellä peruskorjattavana, ja väistötiloja etsittäessä tehtiin päätös lukion muuttamisesta Otaniemeen Aalto-yliopiston Tekniikantie 3:n tiloihin. Rehtorin mukaan lähtökohtaisesti he ovat väistössä, mutta tyytyväisyys uuteen lukioon ja erityisesti uuteen ”koulu palveluna” -konseptiin on niin korkea, että muutos voi olla pysyväkin. Halu kehittää konseptia entisestään on noussut viimeisen vuoden aikana hurjasti. ”Kuka tietää, missä olemme 5-10 vuoden päästä, mutta itse haluan kehittää konseptia aina vain paremmaksi”, totesi Pekka Piri.

Koulu palveluna tarkoittaa Haukilahden lukion tapauksessa sitä, että kaikki tilat ovat vuokratiloja. Osa näistä tiloista on vuokrattu käytön perusteella, jolloin maksetaan vain niistä tiloista, joita tarvitaan ja niin kauan kuin niitä tarvitaan. Esimerkiksi lukion liikuntatunnit pidetään Otahallissa, fysiikan ja kemian opetus on Aalto-yliopiston labroissa, kuvaamataidon opetus hyödyntää arkkitehtiosaston kuvataideluokkaa ja ruokailu on järjestetty läheiseen Työeläkevakuutusyhtiö Varman tiloihin.

Järjestely lisää oppilaiden liikkuvuutta. Osaan paikoista matka voi olla jopa 1,2 kilometriä, mutta tämä ei tuntunut haastateltavia oppilaita haittaavan. Kaikki matkat on yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa kuljettu ja kellotettu läpi. Sen seurauksena on todettu, että matkat eivät ole niin pitkiä kuin voisi ajatella, ja oikeastaan on mukavakin päivän aikana liikkua vähän. Joillakin on jopa kakkospyörä koululla, jolla kelpaa huristella matkat kuin matkat. Rehtori kertoi lisäksi, että liikkuvuuden vuoksi koulupäivä pitenee kokonaisuudessaan 25 minuuttia, mutta tätä on yritetty helpottaa sillä, että esimerkiksi kauimmassa kolkassa olevat liikuntatunnit ovat joko aamun aluksi tai iltapäivän lopuksi.

Benchmarking morningin yksi tarkoitus on kiertää kohteessa ja tehdä havaintoja vietäväksi omaan työhön. Niin teki myös tämä noin 20 hengen innokas ryhmä. Kierroksella saatiin tuntumaa siihen, miten uusi oppimisympäristö saadaan sovitettua vanhaan rakennukseen. Esimerkiksi seiniä ei ole lähdetty kaikkialla räjäyttämään kokonaan pois, vaan on sopeuduttu vanhan toimistorakennuksen pitkiin huoneisiin. Näin siksi, että korjauksia haluttiin tehdä mahdollisimman vähän. Mukautumista tapahtuu edelleen, mutta tarve seinien kaatamiseen on voitu edelleen välttää. Rakennus on kaikin puolin tehty opetukseen sopivaksi. Esimerkiksi akustiikka-asiat on ratkaistu ja on varmistettu, että talotekniikka toimii kuten pitää.

”Tilojen suunnittelussa ovat olleet mukana niin opettajat kuin oppilaatkin”, kertoi Pekka Piri. Hänen mukaansa yhteistyössä on mietitty toimintoja sekä muun muassa nimetty tiloja ja keksitty valkoisia seiniä koristavia mietelauseita. Tiloihin on tuotu paljon eri värejä, uusia mattoja ja valaisimia sekä erilaisia uusia kalusteita, mutta myös kierrätettyjä ja kunnostettuja kalusteita on käytetty. Oppilaat liikkuvat rakennusten välillä, mutta myös itse rakennuksessa luokasta toiseen. Perinteisiä eri aineiden luokkia ei ole, vaan myös opettajat liikkuvat tilasta toiseen ja kokeilevat uusia mahdollisuuksia opettaa. Kaikki ovat siis uuden ja erilaisen äärellä. Kaikkeen ei olla tyytyväisiä ja kehitettävää on, mutta kokonaisuudessaan muutos on ollut positiivinen.

Rehtori on huomannut yhteisöllisyyden muodostamisen yhdeksi isoksi haasteeksi. Oppilaiden liikkuessa näin paljon, on vaikeampi huomata, jos joku jää yksin. Tähän haasteeseen on kuitenkin yritetty vastata tilojen ja erilaisten tapahtumien kautta.

Valtameri isona hallina antaa hyvän mahdollisuuden yhteisöllisyyteen. Tilassa voi pelata pingistä, shakkia tai biljardia. Siellä voi kokoontua ja tehdä koulutehtäviäkin. Enää ei tarvitse oppilaiden mennä ulos pakkaseen potkimaan kiviä välitunnilla, vaan he voivat kokoontua yhteen tilaan hengailemaan. Lisäksi eri tiloja – kuten esimerkiksi kahvila – on sijoitettu niin, että opettajat ja oppilaat kohtaavat. Tilaisuus osoittikin jo, että enää ei opettaja kulje pikavauhtia käytävällä opettajanhuoneeseen kahville, vaan pysähtyy juttelemaan oppilaille.

Koululla järjestetään myös esimerkiksi yhteisiä lautapelipäiviä. Lisäksi oppilaskunta vastaa yhteisöllisyyshaasteeseen järjestämällä erilaisia tapahtumia, kuten norsujalkapallopeli. Paljon on jo rehtorin mukaan tiedostettu ja tehtykin, mutta hän toivoo edelleen muilta hyviä kokemuksia ja ajatuksia yhteisöllisyyden haasteen selättämisessä.