Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava RAKLI järjesti yhdessä Green Building Councilin kanssa kehitysklinikan, jossa pohdittiin keinoja tuoda kiertotalous osaksi alueiden kehittämistä. Klinikan esimerkkialueina toimivat Kera Espoossa, Hiedanranta Tampereella sekä Viikki Helsingissä. Kaikkien näiden alueiden kehittämisessä kiertotaloudella on keskeinen rooli, joka näkyy laaja-alaisesti eri toimintojen suunnittelussa.
“Kiertotaloutta esimerkiksi kaupunginosan tai lähikorttelin näkökulmasta on vielä vähäisesti tarkasteltu. Varsinkin suurissa aluekehityshankkeissa on paljon osapuolia ja eri aikatauluin eteneviä osia. Tämä asettaa haasteita kokonaisuuden koordinointiin ja osaamisen hyödyntämiseen suunnittelusta rakentamiseen ja alueen käyttöön”, kertoo Kimmo Kurunmäki RAKLIsta.
Ammattimaiset kiinteistönomistajat ovat keskeinen toimijajoukko kiertotalouden jalkauttamisessa osaksi aluerakentamista ja -kehittämistä. “Kiinteistönomistajilla on tässä kokonaisuudessa iso rooli, ja siksi heidän tulee olla mukana, kun kiertotalouden kriteerejä asetetaan ja toimia suunnitellaan”, jatkaa Kurunmäki.
Kiertotalouden ytimessä rakennetun ympäristön osalta on olemassa olevien rakennusten, rakenteiden, infrastruktuurin, alustojen ja tiedon hyödyntäminen mahdollisimman arvokkaassa muodossa. Samalla kun kiertotalous edesauttaa vanhojen alueiden uudistamista tarjoaa se myös mahdollisuuden kehittää uutta liiketoimintaa. Ratkaisuja voidaan monistaa ja skaalata yhden alueen kautta muillekin alueille ulkomaita myöten.
Alueelliset erityispiirteet asettavat myös haasteita kiertotalouden edistämiselle, sillä alueiden itsenäinen kiertotalous edellyttää riittävän suuria volyymeja. Jos alue on pieni, se ei itse tarjoa esimerkiksi kierrätettävää rakennusmateriaalia riittävästi, eikä alueella tuotettua energiaa riitä kaupattavaksi. Samoin infrastruktuurin rakentaminen itsenäiseksi järjestelmäksi ei välttämättä kannata taloudellisesti.
Yksi suurimpia esteitä kiertotalouden edistämisessä alueilla ovat kaavat, jotka määrittävät rakennuksia, tontteja tai peräti kortteleita vain yhteen käyttötarkoitukseen eivätkä jousta kiertotalouden tarpeisiin.
“Meidän on otettava yhä isompia askelia, myös kiertotaloudessa, saavuttaaksemme tavoitteen hiilineutraalista yhteiskunnasta. Jatkossa kaavoista on pyrittävä tekemään sellaisia, että muutokset onnistuvat ketterästi. Esimerkiksi tilojen väliaikaiskäytön lupaa on pidennettävä viidestä kymmeneen vuoteen. Samalla on huolellisesti harkittava, korvataanko esteenä oleva sääntely uudella sääntelyllä, vai voidaanko tavoitteisiin päästä muilla välineillä, kuten sopimuksilla”, jatkaa Kurunmäki.
Alueen materiaalit ja ravinteet kiertävät uudelleenkäytettäviksi, siellä tuotetaan energiaa ja tehdään energiakauppaa, kasvatetaan ruokaa sekä eletään hiilineutraalissa ympäristössä. Alue synnyttää innovaatioita ja edistää kiertotalousalan liiketoimintaa. Kiertotalouden hyödyntämisen myötä alueen arvo voi nousta ja imago parantua.
Kiertotalouden mahdollisuudet riippuvat pitkälti alueen ja siihen kytkeytyvän ympäristön tarjoamista volyymeista, kuten alueen laajuus, asukas- ja työpaikkamäärät, olemassa oleva rakennuskanta ja infra.
Kiertotalouskriteerit haltuun -klinikan tulosraportti
Lisätietoa:
Kimmo Kurunmäki
Johtaja, yhdyskunta ja infra
050 373 6144
kimmo.kurunmaki@rakli.fi
RAKLIn kehitystoiminnan yhtenä kulmakivenä ovat klinikat, joissa kehitetään kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa käytännön tapausten kautta. Klinikat toteutetaan työpajatyöskentelynä, joissa osallistujat yhdessä pohtivat, kehittävät ja luovat parhaita ratkaisumalleja. Klinikoihin sisältyy lisäksi kaikille avoin aloitus- ja tulosseminaari sekä klinikan päätteeksi laaditaan tulosraportti, joka julkaistaan RAKLIn sivuilla.
