Resurssiviisaus ja kestävä kehitys aluesuunnittelun keskiössä

RAKLIn ja Green Building Councilin järjestämä Kestävä aluesuunnittelu -seminaari pohti tänä vuonna resurssiviisautta ja uusia digiratkaisuja aluesuunnittelussa. Seminaari käynnisti myös vuosittaisen Green Building Weekin, jota vietettiin tänä vuonna teemalla #HomeGreenHome. Teemaviikon tavoitteena on saada ihmiset käyttämään rakennettua ympäristöä kestävämmin ja herättää keskustelua, millä tavoin viihtyisää rakennettua ympäristöä luodaan.

Tätä pohditaan myös maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa, joka käynnistyi esiselvitysvaiheella pari vuotta sitten. ”Tarkoituksena uudistuksessa on katsoa tarpeeksi kauas tulevaisuuteen ja ottaa huomioon millaisia haasteita meidän pitää jatkossa ratkaista unohtamatta lainsäädännön jatkuvuutta”, korosti ympäristöministeriön Antti Irjala puheenvuorossaan.

Esiselvitysvaiheen aikana on laadittu muun muassa keskustelupaperi alueidenkäytön suuntaviivoista, jossa lähtökohtana oli tarve herättää yhteiskunnallista keskustelua ilman, että lopputulokseen on valmiiksi sitouduttu. Alueidenkäytön osalta tavoitteena on suunnittelujärjestelmän ajantasaistaminen ja yksinkertaistaminen. ”Suunnittelujärjestelmää voidaan katsoa kriittisestikin. Tarvitaan niin nopeutta, joustavuutta kuin pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta. Näistä elementeistä tuleva laki tulee koostumaan”, totesi Irjala.

Seminaarissa kuultiin myös kestävän kaupunkikehityksen ohjelmasta, jota esitteli ympäristöministeriön Suvi Anttila. Kaupungeilla on merkittävä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, ja kaupungit toimivatkin ohjelman moottoreina. ”Monessa kaupungissa tämän kaltainen toiminta on jo hyvin aktiivista. Ohjelmalla haluamme tukea erityisesti uudenlaisia toimintatapoja ja kokeiluja ja taustalla on laaja ja tiivis yhteistyö eri kaupunkien kesken”, kertoi Anttila.

Myös Green Building Councililla on käynnissä KiertotalousSprintti -hanke, jonka tilaajana ja rahoittajana toimii Sitra. Green Building Councilin Jessica Karhun mukaan hanke yhdistää yli 100 suomalaista kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijaa, jotka ideoivat yhdessä, kuinka saada kiertotalouden hyödyt liiketoiminnaksi alalle. Hanke päättyy marraskuussa 2018, jonka jälkeen Green Building Council jatkaa hankkeen tulosten jalkauttamista alalle.

Kestävän kehityksen asialla on myös Helsingin kaupungin liikkumisen kehitysohjelma, jossa on määritelty liikkumisen prioriteetit. Listalla toisena on pyöräilyliikenne heti jalankulun jälkeen. ”Myös uusi yleiskaava tuottaa toteutuessaan sellaista kaupunkirakennetta lyhyiden etäisyyksien ja hyvän saavutettavuuden myötä, että Helsingistä tulee entistäkin parempi pyöräilykaupunki”, totesi Alpo Tani Helsingin kaupungilta.

Tyhjä tila käyttöön ja rohkeutta uusiin ratkaisuihin

Ehdotuksia rakennuskannan resurssiviisaaseen kierrättämiseen kuultiin RAKLIn Kimmo Kurunmäenpuheenvuorossa, jossa hän esitteli Tilat käyttöön -klinikan tuloksia. ”Klinikka osoitti, että meillä on tarve saada Suomessa parempaan käyttöön rakennettua ympäristöä. Yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua tähän ei kuitenkaan ole vaan prosessit pitää räätälöidä aina tapauskohtaisesti. Tyhjien tilojen käyttöönotolla on suuri vaikutus niin elinympäristön ilmeeseen, elävyyteen kuin monikerroksisuuteen ja tärkeää onkin, että eri aikakausien rakennettu kanta pysyy käytössä”, muistutti Kurunmäki. Kurunmäen mukaan Amsterdamissa tässä on onnistuttu, sillä siellä hyödynnetään oivallisesti tyhjillään olevaa tilaa.

Seminaarissa esiteltiin mielenkiintoisia esimerkkejä uusista ratkaisuista ja toimintamalleista, jotka edistävät kestävää aluesuunnittelua. Jussi-Pekka Kuivala Granlundista kertoi kiinteistöjen ja energiajärjestelmien uusista rajapinnoista, joissa korostui aito yhteistyö muun muassa käyttäjien, kunnan, energiakonsulttien, rakennusliikkeiden ja energiayhtiöiden välillä. ”Synergiaa ei aiemmin ole ollut eri toimijoiden välillä vaan paketti on ollut hajallaan. Sen lisäksi, että saadaan toimijat samaan pöytään, datan hyödyntämisessä voidaan ottaa isoja askeleita eteenpäin”, korosti Kuivala.

Uuden ajan esimerkki resurssiviisaasta rakentamisesta on Masalan ekokylä, joka tähtää noin 300 pientalon ja 1000 asukkaan kyläyhteisön luomiseen. Ekokylän taustalla on idea löytää asumiseen uusia ratkaisuja, joissa yhdistyvät ihminen, luonto ja talous kestävällä tavalla. ”Haluamme luoda ekokylästä viihtyisän ja yhteisöllisen yhteisön, joka on myös edullinen asujalleen. Vastuullisuus on kaiken keskiössä”, peräänkuulutti arkkitehti Eero Lundén Lundén Architecture Companysta.

Jos haluat kuulla kaikki seminaarin esitykset kokonaisuudessaan, voit katsoa ne täällä.