Asuntopolitiikka, asumisen selvitykset, kustannukset ja verotus, toimialan juridiikka, VAETS-vastuuhenkilö, Pirkanmaan aluetoimikunta
Vuokra-asuntomarkkinoiden kehitys jatkuu vahvana koronan synkentämistä talousnäkymistä huolimatta. Sijoittajien halukkuus investoida vuokra-asuntoihin on vahva, ja rakennuskustannusten odotetaan helpottavan, kun rakentaminen muilla sektoreilla hiljenee. Tonttien saatavuuden ohella rahoituksen saatavuus on nyt nousemassa yhdeksi asuntorakentamisen pullonkaulaksi. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan korona siirtää vuokra-asuntokysynnän painopistettä suurempiin asuntoihin ja hintatasoltaan matalammille alueille.
”Vuokra-asuntomarkkinassa koronan vaikutukset ovat pysyneet vielä vähäisinä, mutta tilausta näyttää olevan nyt aiempaa enemmän isoille asunnoille etätyön lisäännyttyä. Paine pieniä asuntoja kohtaan ei ole kuitenkaan hellittämässä, koska vuosien varrella tarjonta ei ole pystynyt vastaamaan niiden kysyntään. Erityisesti kasvukeskuksissa vuokra-asuntotuotantoa olisi lisättävä, mutta pullonkaulana – kuten aiempinakin vuosina – on puute investointikelpoisista tonteista. Nyt olisi erinomainen aika hyödyntää kiinteistönomistajan kaavanvalmisteluresursseja, jolla nopeutetaan kaava- ja tonttituotantoa kasvualueilla. Myös EU:n elvytysrahaa tulisi kohdentaa voimakkaasti kunnallisteknisiin investointeihin tonttien rakentamiskelpoisuuden vauhdittamiseksi”, toteaa Aija Tasa RAKLIsta.
Vuokra-asuntosijoittaminen kiinnostaa edelleen monenlaisia toimijoita. Noin kaksi kolmesta barometrivastaajasta odottaa instituutiosijoittajien sekä kotimaisten kiinteistörahastojen ja -yhtiöiden kasvattavan vuokra-asuntosijoituksiaan tulevan vuoden aikana. Näissä sijoittajaryhmissä investointien kasvua odottavien vastaajien määrä on nyt hieman viime kevättä suurempi. Myös kansainvälisten sijoittajien sijoitusten kasvuun uskoo yli puolet vastaajista. Vuokra-asuntosijoitusten kasvua siivittää etenkin vuokra-asuntojen vahva kysyntä kasvukeskuksissa.
Barometri kartoitti tällä kertaa myös koronapandemian vaikutuksia vuokra-asuntojen kysyntään. Kolme neljästä vastaajasta arvioi koronan kasvattavan vuokra-asuntokysyntää etenkin hintatasoltaan matalammilla alueilla, kun taas kalliimpien alueiden kysynnän ennakoidaan pysyvän ennallaan tai jopa laskevan. Kysynnän ennakoidaan vahvistuvan kaikenkokoisissa asunnoissa, mutta kasvu on voimakkainta suurissa asunnoissa: kolmioiden ja sitä suurempien huoneistojen kysyntään odotti kasvua lähes 60 prosenttia vastaajista, kun vastaavasti yksiöiden kysynnän kasvua odottaa reilu 40 prosenttia vastaajista. Kysyntää ohjaa niin etätyön ja -opiskelun lisääntyminen kuin vuokralaisten maksukykyyn vaikuttava taloustilanne.
Suurimpien kaupunkien vuokramarkkinoita on viime vuosina leimannut kysynnän painottuminen ennen kaikkea pieniin asuntoihin, joissa vuokrat ovat nousseet, kun taas suuremmissa asunnoissa vuokraodotukset ovat olleet tasaisia tai laskusuuntaisia. Yksiöiden ja kaksioiden vuokrien odotetaan edelleen nousevan suuria asuntoja vahvemmin, mutta nyt pienten asuntojen vuokrien nousuun uskovien vastaajien osuus oli lähes kaikissa kaupungeissa viime kevättä matalampi. Suurissa asunnoissa taas odotukset ovat nyt kautta linjan viime kevättä nousujohteisempia.
Pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun vuokra-asuntomarkkinoiden kehitys on viime vuosien aikana erottautunut selkeästi muista suurista kaupunkiseuduista. Tuoreessa barometrissa erot ovat kasvaneet edelleen: Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja Turun pienten asuntojen vuokraodotukset vaihtelivat ollen selkeästi positiivisia. Oulussa taas odotukset vuokrista olivat vain hieman positiivisia ja Kuopiossa, Jyväskylässä ja Lahdessa selkeästi negatiivisia. Suurissa asunnoissa asiantuntijoiden näkemykset vaihtelivat pienten asuntojen tapaan, mutta vuokraodotukset olivat edelleen selkeästi matalampia. Kasvukolmion kaupungeissa myös suurten asuntojen vuokrien odotetaan ennemmin nousevan kuin laskevan, kun taas muissa kaupungeissa, kuten Oulussa ja Jyväskylässä, suurten asuntojen vuokraodotukset olivat merkittävästi negatiivisia.
Rakennuskustannusten ja työvoiman saatavuuden arvioidaan nyt olevan vuokra-asuntorakentamisen kannalta selkeästi suotuisammassa tilanteessa kuin parin viime vuoden aikana toteutetuissa kyselyissä. Rakentamisen kokonaiskustannusten odotetaan pysyvän suurin piirtein nykytasollaan, ja noin joka kolmas vastaaja odottaa materiaali- ja tarvikekustannuksien jopa hieman laskevan. Sen sijaan rahoituksen saatavuus on nousemassa vuokra-asuntorakentamisen yhdeksi pullonkaulaksi: 56 prosenttia vastaajista arvioi rahoituksen saatavuuden vaikeuttavan vuokra-asuntojen rakentamista joko jonkin verran tai merkittävästi, ja yli 40 prosenttia ennakoi rahoituskustannusten nousevan. Selkeästi yli 60 prosenttia vastaajista kokee myös tonttien saatavuuden vaikeuttavan edelleen vuokra-asuntotarjonnan kasvattamista.
Lisätietoja:
Aija Tasa, 050 327 2077, johtaja, RAKLI, asuminen
Hanna Kaleva, 040 555 5269, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy
Kooste RAKLIn Vuokra-asuntobarometrin tuloksista
RAKLIn Vuokra-asuntobarometri kartoittaa alan asiantuntijoiden odotuksia vuokra-asuntomarkkinoiden kehityksestä. Barometrikysely toteutettiin elo-syyskuun vaihteessa, ja siihen vastasi 57 vuokra-asuntomarkkinoiden ammattilaista. Vastaajien edustamat organisaatiot omistavat yhteensä noin 200 000 vuokra-asuntoa. Kyselyn toteutti RAKLIn toimeksiannosta KTI Kiinteistötieto Oy.