RAKLIn Yhdyskunta ja Infra -johtoryhmä Rakennuslehdessä: Miten varmistaa onnistumisen ketju suurissa infrahankkeissa?

Oxford Economicsin ylläpitämä Global Infrastructure Outlook arvioi, että maapallon väestönkasvu ja kaupungistuminen huomioiden tarvitsemme infrainvestointeihin 94 biljoonaa dollaria maailmanlaajuisesti vuoteen 2040. Luvussa on mukana liikkumisen, telekommunikaation, energian ja veden infra.

Jotta Suomi parantaisi asemiaan globaalissa kilpailussa ja kestävässä kasvussa, meidän pitää ymmärtää infrainvestointien merkitys kasvun mahdollistajina. Kaupunkiemme perusinfra katu- ja sähköverkkoineen, ratoineen ja valtaväylineen rakennettiin pitkälti 1800-luvun lopun ja 1950-luvun välillä. Nyt rakennamme sitä uudelleen.

Teemme vesiverkostoista seudullisia, tuomme tieliikenteeseen älyä ja uudistamme katuja kaikille liikkumismuodoille ja -palveluille. Paikalliset hankkeet ja niiden aiheuttamat häiriöt sijoittuvat keskelle vilkasta arkea. Jotta haitat kansalaisille ja yrityksille saadaan minimoitua, pitää hankkeet toteuttaa mahdollisimman ripeästi hyvään suunnitteluun pohjaten.

Raideliikenne elää uutta nousukautta. Enää eivät riitä lisäkalusto ja -vuorot, vaan tarvitsemme uusia raiteita ja nopeampia yhteyksiä kaupunkien välille ja sisään. Haluamme panostaa raideliikenteeseen laajalla rintamalla resursseja yhdistäen ja hankeyhtiöitä perustaen. Yhtiöt eivät ole itseisarvo, vaan keino varmistaa infran ripeä uudistaminen ja laadukas ylläpito. Valtakunnallisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla haluamme pitkäjänteisyyttä liikenteen perusinfran kehittämiseen.

Ei riitä, että hankkeet valikoituvat suunnitteluvaiheeseen, vaan suunnittelun pitää edetä ilman resurssihukkaa toteutukseen. Megahankkeet tarvitsevat erillisiä rahoituspäätöksiä edetäkseen kehittämissuunnitteluun ja tarvittavien selvitysten tekoon. Institutionaaliset sijoittajat ovat halukkaita laajentamaan portfolioitaan ja EU:n rahoituskanavat pitää hyödyntää maksimaalisesti.

Euroopan investointipankki rahoitti vuonna 2017 infraprojekteja 18 miljardilla eurolla. Suomessa lainarahoitusta on osoitettu muun muassa Tampereen raitiotien rakentamiseen sekä Turun ja Rovaniemen kaupunki-infran kehittämiseen. Jälkimmäisissä kiinnostavaa on se, että useita liikkumisen ja palvelujen infran hankkeita on koottu kestävän kaupunkikehityksen kokonaisuuden alle. Aina ei tarvitse olla liikkeellä megahankkeella saadakseen rahoitusta Euroopasta.

Moniportainen kaavoitus nähdään usein isojen hankkeiden toteutumista pitkittävänä työnä. Ratkaisuina ovat riittävien resurssien varmistaminen infrahankkeiden kaavoitukseen sekä kaavoituksen moniportaisuuden korvaaminen alueidenkäytön viranomaisten hankeyhteistyöllä. RAKLIn Yhdyskunta ja Infra -johtoryhmä pitää maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta tärkeänä tilaisuutena vaikuttaa normeihin ja menettelytapoihin hankkeiden sujuvan toteutuksen edistämiseksi.

MAL-ajattelun mukaisesti liikenteen uudistushankkeilla on asuntorakentamiseen, yritysten sijoittumiseen ja muuhun maankäyttöön ulottuvia vaikutuksia. Infraa on uudistettava niin, että saamme taitettua liikenteen päästöjä. Isoja hankkeita pitää viedä eteenpäin myös samanaikaisesti. Se edellyttää valtion budjetin ulkopuolisia rahoitusmekanismeja, voimien yhdistämistä, toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja parhaiden toteutusmallien käyttöä.

Suurhankeosaaminen voi olla myös vientituote – hankkeet eivät maapallolta lopu.

Yhdyskunta ja Infra -johtoryhmä, RAKLI ry 
Henry Westlin, kaupungininsinööri, Vantaan kaupunki, johtoryhmän pj
Jarkko Ämtö, toimitusjohtaja, Posti Kiinteistöt Oy, johtoryhmän pj
Kimmo Kurunmäki, johtaja, RAKLI ry, johtoryhmän sihteeri

Artikkeli on julkaistu Rakennuslehdessä 1.3.2019.