Digikaavoitus vähentää virheitä ja säästää resursseja

Kaavatiedon hallinta ja hankinta on tällä hetkellä jäykkää ja hidasta, ja ihmisen tekemiin kaavatulkintoihin liittyy aina virheiden mahdollisuus. Digitalisoinnin avulla kaavoituksesta voidaan saada sujuvampaa, nopeampaa ja virheettömämpää.

Digikaavoja kehitettiin yhteensä kuudessa eri KIRA-digin rahoittamassa hankkeessa. Yksi hankkeista oli Helsingissä, Sipoossa, Oulussa ja Pihtiputaalla pilotoitava FCG Digikaava, joka toimii yhtä aikaa kaavana ja julkaisukanavana. FCG digikaava on digitaalinen tietokanta, joka sisältää tietyn alueen selvitysaineiston, tiedot ja määräykset perusteluineen.

Käytännössä FCG Digikaava toimii reaaliaikaisena alustana, jonka kautta vuorovaikutus on sujuvaa ja tietoa on helppo jakaa. Maanomistajat tai muut sidosryhmän jäsenet saavat tarvitsemansa tiedon hiiren yhdellä klikkauksella.

FCG Digikaavan lisäksi Helsingissä toteutettiin asemakaavaa koskeva digitalisointi. Hankkeen tarkoitus oli helpottaa kaavatiedon käsittelyä, ja tavoite saavutettiin: Helsingin asemakaavoilla on nyt yhtenäinen tietovaranto ja kaavatieto on tarjolla avoimesti standardoidun rajapinnan kautta.

Digitaalinen yleiskaava helpottaa tietojen hallintaa

Tampereen kaupungin toteuttamassa hankkeessa kehitettiin puolestaan digitaalinen yleiskaava, joka nopeuttaa kaavaprosessia, lisää suunnitteluprosessin läpinäkyvyyttä ja parantaa tiedon saatavuutta ja laatua. Käytännössä digikaavan avulla yleiskaava voidaan helposti kytkeä sekä maakuntakaavaan että asemakaavaan. Avoimella kuvauskielellä kehitetty, vapaasti kaikkien käytettävissä oleva digikaava helpottaa eri lähteistä tulevien, eri laatuisten tietojen hallintaa ja hyödyntämistä.

Digikaava luotiin vastaamaan EU:n INSPIRE-vaatimuksia, ja siitä muodostui teknisesti laaja: tietomalli huomioi yleiskaavaprosessin alusta loppuun, ja mallin kehittämiseen osallistuivat kaikki Tampereen yleiskaavoittajat. Hankkeessa kuitenkin havaittiin, että kaavoitusprosessiin tarvittavien tietojen lähtöaineistoissa olisi vielä kehittämisen varaa.

Digikaavan kehittämistä jatketaankin myös hankkeen loputtua. Digikaava otetaan käyttöön alkuvuodesta 2019 Pohjois-Tampereen strategisen yleiskaavaluonnoksen ja Tampereen kantakaupunki 2017–2021 -yleiskaavaluonnoksen laadinnassa.

Myös Iisalmessa toteutettiin digitaalisen yleiskaavan hanketta. Hankkeessa laadittiin paikkatietopohjaista, elävää digikaavaa. Hankkeen tarkoituksena oli mahdollistaa kaavan niin kutsuttu elävä tulkinta: digikaavassa otetaan huomioon samanaikaisesti kaupungissa tapahtuvat elinvoiman tai väestökehityksen muutokset. Samalla hankkeessa kehitettiin yleiskaavan hyödynnettävyyttä kaupungin muissa suunnitteluprosesseissa, esimerkiksi palveluverkkosuunnittelussa ja koulukuljetuksissa.

Digikaavoitus myös metsiin

Yleiskaavojen digiloikka ulottuu kaupunkien ja kuntien lisäksi myös metsään. Suomen Metsäkeskuksen, Metsäteollisuus ry:n, UPM-Kymmene Oy:n, Hämeenlinnan kaupungin, Suomen Ympäristökeskuksen ja Kuntaliiton hankkeessa metsien yleiskaavatietojen digitointi pilotoitiin Hämeenlinnassa, jonka yleiskaava-aineisto on kuntaliitosten myötä osin hajanaista.

Hankkeessa kehitettiin ajantasaisten yleiskaavojen rajapintapalveluita. Kokeilun toivotaan vauhdittavan yleiskaavojen saatavuutta yhteisen rajapinnan kautta vektorimuodossa, jotta digitalisaation hyödyt voidaan saavuttaa jo ennen kuin maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen valmistuu.

Digitaalisuudessa piilee hurja määrä mahdollisuuksia

Kaiken kaikkiaan kaavoituksen digitaalisuus tarjoaa valtavan määrän uusia mahdollisuuksia. Niitä kartoitettiin KIRA-digin rahoittamassa Aalto-yliopiston hankkeessa, jossa pyrittiin soveltamaan ohjelmistonkehityksestä tuttua versionhallintaa revisioimalla kaavoitusprosesseja.

Teknologisilla menetelmillä voidaan paljastaa prosesseista tehottomia pullonkauloja ja työmäärältään raskaita tai virhealttiita vaiheita. Hankkeessa tehtiin prototyyppi työkalusta, jolla kaavaan päätyvää tietoa jalostetaan. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää kaavoituksen suunnittelutyökalujen ja suunnitteluprosessin kehittämisessä.

Käytännössä digikaavoitus hyödyttää kaikkia kaavoitusta tekeviä ja kaavoitusprosessissa mukana olevia, kuntia, kaupunkeja ja rakennuttajia sekä loppukädessä myös tavallisia kansalaisia, kun byrokratia kevenee ja tiedonsaanti ja päätöksenteko nopeutuvat. Digikaavoitus liittyy saumattomasti rakennuslupien tietomallipohjaiseen käsittelyyn. Kone voi tehdä tarkastuksen, täyttääkö rakennussuunnitelma kaavan vaatimukset ja rakentamisen säädökset, viranomaispäätöksen pohjaksi.

Vaikka digikaavoitukseen liittyy vielä joitakin haasteita, kuten lähtöaineistojen yhteensopivuus, digikaava mahdollistaa jo nyt ajantasaisen ja reaaliaikaisen, mutkattoman yhteistyön kaavoitusprosessin eri tasojen ja eri tahojen välillä.

Lisätietoja:

Teemu Lehtinen, digipäällikkö, KIRA-digi-hanke, teemu.lehtinen(at)kiradigi.fi, 040 456 6108

KIRA-digi -hanke (2016-2018) oli osa hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta ja tuki myös Sujuvoitetaan säädöksiä -kärkihanketta. Hankkeen tuloksista viestitään vielä kevään 2019 ajan. Hankkeen vastuuministeriö oli ympäristöministeriö ja siinä olivat mukana KIRA-foorumin neljätoista yhteisöä: Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL ry, Kiinteistötyönantajat ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennustietosäätiö RTS, RAKLI ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Talotekniikkateollisuus ry sekä ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Turun kaupungin kiinteistöliikelaitos, Espoon kaupunki, Suomen Kuntaliitto, Suomen ympäristökeskus ja Museovirasto.