Mikko Somersalmi: nostoja selvitysmies Virtasen raportista – rakennushankkeiden johtaminen ei ole kelvotonta

Pääministeri Sipilän kutsuma selvitysmies Erkki Virtasen julkaisi valtion rahoittamien rakennushankkeiden haasteiden syitä käsitelleen raporttinsa maaliskuun lopussa. Olen siitä alkaen käynyt paljon keskusteluja aiheen tiimoilta ja nostan tässä kirjoituksessa esiin muutamia raklilaisia näkökulmia.

Rakennushankkeiden johtamiseen on osittain suhtauduttu Virtasen raportin uutisoinnissa erittäinkin kriittisesti ja leimattu hankkeiden johtamista kelvottomaksi. Virtasen raportista löytyy kuitenkin kehittämistarpeiden lisäksi monia positiivisia huomioita, joita haluan nostaa esiin. Kehittämistarpeiden osaltakin ala on jo monella tapaa liikkeellä oikeaan suuntaan, eikä synkkyyteen mielestäni ole mitään syytä.

Raportissa muun muassa todetaan Liikenneviraston rakennushankkeista tilastoihin perustuen, että ajanjaksolla 2010-2014 hankkeiden valtuuksia jouduttiin korottamaan vain 2,5 prosentilla ja Senaatin osalta yhteenlaskettujen ylitysten summa rakennushankkeissa aikavälillä 2008-2015 oli vain prosentti. Erinomaisia lukuja ottaen huomioon, että hankkeet sisältänevät paljon muun muassa maanrakentamista ja korjausrakentamista, joiden riskien totaalinen poisto kustannusarviosta hankkeiden valmisteluvaiheessa tulee myös kalliiksi. Ainakin näiden kahden suurrakennuttajan osalta siis suunnittelu- ja projektinhallintajärjestelmät ovat kunnossa.

Virtasen esittämien kehitystarpeiden osalta ytimeen päästään penättäessä projektijohtamisen osaamisen kehittämistä. Rakennushankkeiden johtamisesta puhuttaessa haasteita syntyy kustannuksiltaan korkeimmissa kategoriassa olevissa, laajan kokoluokan ja useiden rahoittajien hankkeissa, jotka selvästi vaativat ammattimaisempaa johtamista. Tällaisten hankkeiden johtamisessa ei tärkeimpänä vaatimuksena ole kysymys rakentamisen substanssikysymysten ymmärtämisestä, vaan yhä enenevässä määrin erilaisten intressien yhteensovittamisesta, yhteisiin tavoitteisiin sitouttamisesta ja ylipäätään verkostojohtamisen taidoista.

Tähän voisi RAKLIssa käytyjen keskustelujen pohjalta jatkaa, että projektien johtamisen osaamista selvästi kaivataan, mutta ei niinkään pelkästään teknistä projektiosaamista vaan ihmisjohtamiseen painottuvaa projektiosaamista. ”Focus on people” on näkökulma, jota korostetaan muun muassa RAKLIn ja Visonin integroitujen projektitoteutuksien IPT²-hankkeessa sekä yhteistoiminnallisten periaatteiden käyttöönottoa edistävässä RAIN-hankkeessa, mutta sen pitäisi levittäytyä laajemmin koko toimialalla.

Selvitysmiehen raportissa nostettiin allianssimallia vahvasti esille. RAKLI on ollut etunenässä kehittämässä allianssimallia yhdessä yhteistyöverkostonsa kanssa. Toteamme kuitenkin, ettei allianssimalli ole ratkaisu kaikkiin rakentamishankkeiden haasteisiin. Toteutusmuoto on aina harkittava tapauskohtaisesti. Lähtökohtaisesti allianssimallin hyvää yhdessä tekemisen henkeä ja työkaluja pitää tuoda myös muihin hankemuotoihin. Isossa kuvassa tärkeää on jatkuva markkinavuoropuhelu ja yhteistoiminta osapuolten välillä. Rakentamisen kulttuurin pitäisi olla elinkaarikulttuuria hankemuodosta riippumatta ‒ aina pitäisi rakentaa niin kuin itselleen rakentaisi.

Rahoittajan ohjausroolia pohtivassa raportin osiossa suositukseksi esitetty mahdollisuus valtion rahoituksen keskeytykseen on käytännössä vaikea asia. Askelmerkit tällaisen tilanteen konkretisoituessa tulisi määritellä aika tarkasti etukäteen, koska mahdollisen riskin toteutuminen voi heikentää rakentajien tarjoushalukkuutta. Oikean kustannustason määrittämisen kannalta olisi tärkeää, ettei useampia rahoittajia sisältävissä hankkeissa kustannusarviota pitäisi pakotettaisi lyömään kiinni liian aikaisessa vaiheessa esimerkiksi päätöksentekoprosessiin liittyvistä syistä, vaan annettaisiin mahdollisuus riittävän pitkälle varmistaa, että hankkeen kokonaisuudessa on huomioitu kaikki tekijät.

Virtasen raportti on kiinnostava ja tilauksen mukaisesti selkeä ja napakka. Suosittelen siis lämpimästi siihen ja suosituksiin tutustumista. Jos nyt ei ihan vappuviikonloppuna, niin ainakin pian sen jälkeen.

Mikko Somersalmi
Tekninen johtaja