RAKLIn perustamiskokous pidettiin heinäkuussa 1977. Nyt nelikymppisenä on hyvä arvioida, mitä matkan varrelle on mahtunut, vaikkei kyseessä vielä olekaan suuri puolen vuosisadan juhla. Taaksepäin katsoessa näyttää siltä, että RAKLIlla on ollut kykyä paitsi elää ajassa myös uudistua tasaisin väliajoin.
Rakennuttaminen ja omistaminen ammattimaistui pikku hiljaa vuosikymmenien kuluessa. 1970-luvulle tultaessa tarve rakennuttamistaitojen kohentamiselle ja pelisääntöjen selkiyttämiselle oli niin polttava, että suuret rakennuttajat, kuten valtio, kunnat, pankit, vakuutuslaitokset ja teollisuusyritykset päättivät perustaa RAKLIn etujaan valvomaan ja toimintatapoja kehittämään.
Yhteistyö oli kantava ajatus jo silloin, kun hallitusneuvos Pauli Heinilä, rakennusneuvos Risto Ruso ja Suomen urakoitsijaliiton toimitusjohtaja Lauri Reunala alkoivat puuhata Rakennuskamaria vastineeksi Kauppakamarille. Vuonna 1976 asetettiin työryhmä pohtimaan tämän lisäksi erillisen rakennuttajien yhteistyöelimen perustamista. Mukana olivat tuolloin Nestori Heikkinen (Kemira), Jouko Kiviharju (KOP), Eero Koljonen (tie- ja vesirakennushallitus), Jouko Marjasalo (ryhmän puheenjohtaja, Oy Terasto Ab), Pekka Metsola (rakennushallitus), Martti Peippo (SOK rakennusosasto), Jouko Rantanen (Helsingin kaupunki) ja Veli Suomio (Oulu Oy).
Peruteellisen valmistautumisen jälkeen Suomen Rakennuttajaliitto ry:stä tuli totta vuonna 1977. Keväällä 1978 mukaan liittyi 31 jäsentä ja hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Ahti Valpas Oy Alko Ab:stä. Toimisto aloitti toimintansa Arkadiankatu 2 A:ssa. Toimistosihteerinä oli Irmeli Niemelä ja asiamiehenä Erkki Kaijala. Liiton ensimmäisiksi toimiksi määritettiin:
Kaksikymmentä vuotta RAKLI kulki alkuvaiheessa viitoitettua tietä vahvana rakennuttamisen toimintatapojen kehittäjänä ja ammattimaisten rakennuttajien edunvalvojana. Tulin itsekin RAKLIin diplomityöntekijäksi ja jatkoin työskentelyä rakennuttamisen laadunhallinnan parissa. 1990-luvulla omistamisen merkitys suomalaisessa kiinteistöliiketoiminnassa korostui ja vuonna 1997 oli aika yhdistää voimat Helsingin kiinteistöyhdistykseen kuuluneiden ammattimaisten kiinteistönomistajien kanssa.
Alkoi niin sanotun ”uuden RAKLIn” aika, jolta muistan muun muassa kiinteistöliiketoimintaa merkittävästi kehittäneen Rembrand-hankkeen, joka oli hieno osoitus RAKLIn kyvystä vauhdittaa alan kehitystä. Hanke muutti ajattelua ja yhdisti kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoita. Rembrandin jälkimainingeissa aloitettiin järjestöjen yhteinen Visio2010-työ, jonka pohjalta muotoutui nykyinen Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi.
Tällä vuosituhannella muutosvauhti on kiihtynyt paitsi ympäröivässä maailmassa myös RAKLIssa. Kansainväliset sijoittajat tulivat mukaan markkinallemme ja myös erilaisten palvelujen tarjonta omistajille ja tilaajille on merkittävästi lisääntynyt. Tämän myötä myös RAKLIn jäsenkenttä on laajentunut ja monimuotoistunut entisestään. Yhdistyminen Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRAn kanssa sinetöi roolimme koko rakennetun ympäristön ammattimaisten omistajien ja tilaajien järjestönä.
RAKLI on onnistunut vuosien varrella hienosti yhdistämään edunvalvonnan, asiantuntijoiden verkottamisen ja alan kehittämisen tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Meidät viidennelle vuosikymmenelle saatteleva Tilaa elämälle -strategia sisältää paitsi tutut toimintamme kivijalat, myös paljon tulevaisuuteen suuntaavaa tekemistä. Tätä työtä on ilo tehdä yhdessä jäsenten ja laajan sidosryhmäverkostomme kanssa.
Jyrki Laurikainen
toimitusjohtaja
Historiatietojen lähde: RAKLIn 10-vuotishistoriikki Maa on harkiten rakennettava
