Etusivu » Blogit » Blogi » Mikko Somersalmi: Koordinaattorien vyörystäkö rakentamisen laatua?
« Takaisin blogiarkistoonOlen visioinut rakentamisen tulevaisuutta viimeaikaisen kehityksen myötä. Näköpiirissä on, että 2020 -luvulla jatketaan aiemmin aloitettua mallia ratkaista rakentamisen ongelmat lisäämällä hankkeisiin ”riippumattomia” koordinaattoreita, joiden tulee osallistua työmaakokouksiin. Joudutaan siis siirtymään big room -tiloihin, tässä tapauksessa halleihin, jotta koko porukka mahtuu samaan tilaan. Samalla kovasti ihmetellään, mikseivät suunnittelijat ja urakoitsijat tee enää yhtään mitään, ellei kukaan ole koordinoimassa.
Alla allekirjoittanutta paljon lahjakkaamman taiteilijan näkemys kuvaillun kehityskulun suunnasta.
Uudessa ympäristöministeriön asetuksessa todetaan, että rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen on sisällyttävä tieto hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä. Lisäksi työmaanaikaiseen kosteudenhallintasuunnitelmaan on sisällyttävä tiedot rakennustyömaan kosteudenhallinnasta vastaavista rakennusvaiheen vastuuhenkilöistä. Kuivaketju10 -toimintamallissa puolestaan velvoitetaan rakennushankkeeseen ryhtyvää kiinnittämään hankkeeseen jo alkuvaiheessa kosteuskoordinaattori, joka valvoo ja ohjaa kosteudenhallintaa tilaajan valtuutuksella.
Kuulemamme mukaan edellä esitetty kokonaisuus on tuonut rakennushankkeisiin ulkopuolisia, erillisiä kosteuskoordinaattoreita, joiden avulla on ainakin nimellisesti täytetty velvoitteet. Tämä siis hankkeissa jo muutenkin olevien koordinaattorien lisäksi.
Kysymyshän on, parannetaanko rakentamisen laatua ja kustannustehokkuutta palkkaamalla jokaiseen erikoisasiaan oma koordinaattorinsa ja tarkoittaako tämä, että muiden ajattelu koordinaattorin vastuualueella loppuu? Tällä toimintamallilla kokoushuoneista ja työmaaparakeista loppuvat tilat ennen kuin haasteet. Yksi erittäin kokenut rakennuttaja totesi osuvasti tämänhetkisestä tilanteesta, että ”voisiko joku myös välillä suunnitella tai rakentaa.”
Voisiko siis olla muita tapoja laadun parantamiseen? Miten esimerkiksi rakentamisen vastuiden uudistaminen?
Asetuksen tarkoitus ei ole lisätä uutta koordinaattoria työmaille vaan nostaa esille kosteudenhallinnan tärkeyttä ja varmistaa kosteudenhallinnan suunnitelmallisuus. Hyviä asioita molemmat. Kosteudenhallinnasta vastaavat voivat olla jo hankkeessa muutenkin mukana olevia tahoja. Tässäkin kohtaa ammattimainen rakennuttaminen eroaa varmasti kertarakennuttamisen maailmasta.
Asiantuntemuksen korostaminen hankkeissa on erittäin tärkeää ja välttämätöntä. Jossain määrinhän asiantuntemus sekä asiantuntijoiden määrä pitää vain suhteuttaa hankekokoon. Mutta se ei riitä, että asiantuntemusta osoitetaan vaan määrällisesti paperilla, joka johtaa helposti siihen, että asioiden luullaan olevan kunnossa.
Keitäs koordinaattoreita lisätään hankkeiden iloksi vuonna 2018? Rakennushankkeeseen ryhtyvän tietysti oletetaan loppupelissä vastaavan sekä koordinaattorin kustannuksista että toiminnasta. Jatkossa varmaan tarvitaan middle size room -koordinaattori, jos kuvan mukaisesti on myös big room ja small room vastaavat 😊
Tulevaisuus ja työmaaparakit ovat auki koordinaattorien koordinaattorille!