• fi
  • en
  • Erkki Aalto: Mahdollisuuksien digitulva

    Digitalisaatio ajaa niin yksityistä kuin julkista sektoria kovaa vauhtia uuteen muottiin. Pankkijätti JP Morganin kehitys on esimerkki digitalisaation hyödyntämisestä. Noin 360 000 henkilötyötuntia vaatinut vuotuinen sopimustarkistustyö saatiin pankin COIN-sovelluksella hoidettua muutamassa sekunnissa ja aiempaa laadukkaammin (COIN = Contract Intelligence). Viime vuonna JP Morgan panosti tekniikkaan lähes 10 miljardia dollaria. Kehitystyötä teki 20 000 henkilöä.

    Käy kiinni ja kokeile

    Digitalisaation etenemistä ja vaikutuksia on mahdoton kuvata yksinkertaisesti. Kehitys etenee huomattavasti nopeammin ja monimuotoisemmin, kuin mitä pystymme hahmottamaan.

    Jotta jostain päästään alkuun tässä valtavassa kokonaisuudessa, on digitalisaatiota hyödynnettäessä tyydyttävä arvioimaan rajallista määrää mahdollisuuksia. Silloinkin päätetään usein aluksi siitä, mitä kokeillaan ja mitä ei. Valtaosa erinomaisistakin mahdollisuuksista on jätettävä tarkastelujen ulkopuolelle.

    Mihin on sitten hyvä keskittyä? Asiakkaisiin ja heidän palvelemiseensa. Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat asiakkaiden osallistumisen ja itsepalvelun uudella tavalla. Yhä yleisemmin voi valita mieleisiään tuotteita ja palveluita virtuaalisesta ”seisovasta pöydästä”. Kasvava haaste on pöytien koko ja määrä.

    General Electricin entinen toimitusjohtaja Jack Welch kiteytti hienosti liiketoimintaedun tavoittelusta: ”We have only two sources of competitive advantage: 1) the ability to learn more about the customers faster than the competition and 2) the ability to turn that learning into action faster than the competition.”

    Kaupan ja palveluiden tahti kiihtyy moninkertaiseksi, kun transaktioiden vaatima aika ja kustannukset lähenevät nollaa. Samalla voidaan tehostaa merkittävästi resurssien käyttöä ja sujuvoittaa prosesseja.

    Asemoituminen ekosysteemeissä tarjoaa monenlaisia ja osin ennennäkemättömiä vaihtoehtoja. Ilahduttava esimerkki tästä on isojen kiinteistöalan toimijoiden ja startupien vuorovaikutus.

    Kannattaa katsoa peiliin

    Aalto-yliopiston kiinteistöliiketoiminnan tutkimusyksikössä Seppo Junnila, Antti Säynäjoki ja Lauri Pulkka ovat paneutuneet kiinteistöalan digikypsyyteen. He selvittivät suomalaisille kiinteistönomistajille suunnatulla kyselyllä digitaalisten työvälineiden, työtapojen sekä vaikutuskanavien hyödyntämistä vastaajaorganisaatioissa. Lisäksi kyselyssä ennakoitiin organisaatioiden valmiuksia digitalisoitujen liiketoimintamallien kehittämiseen. Tutkimuksen tulokset tukevat teoriaa, jonka mukaan organisaatiossa digitalisoidaan ensin työvälineet, sitten työtä tukevat sovellukset ja henkilökunnan valmiudet, kolmantena integroidaan tietoa tallentavat järjestelmät ja yleensä vasta viimeisenä kiinteistökanta. Aalto-yliopiston tutkijat jatkavat kiinteistöalan digitalisaatioon liittyvää tutkimusta sekä konsultointia.

    Digitalkoisiin vauhtia

    McKinsey julkaisi viime lokakuussa Suomeakin koskevan eurooppalaisten digi-edelläkävijöiden tulevaisuutta tarkastelevan raportin. Siinä todetaan muun muassa, että jos jättäydymme digikehityksen hännille ja pitäydymme nykytoiminnan tehostamisessa, voi vuotuisen asukaskohtaisen bkt:n kasvu jäädä noin 0,8 % tasolle ja työllisyysaste pudota noin 0,5 %. Jos taas pistämme vauhtia tuottavuuden kehittämiseen ja arvoa tuottaviin innovaatioihin, voi asukaskohtaisen bkt:n kasvu nousta noin 3 % vuodessa tasolle ja työllisyysaste kasvaa noin 5 % vuoteen 2030 mennessä.

    Mitä siis tulevaisuus edellyttää? Nopeutta, rohkeita avauksia ja päättäväisyyttä!

    Lisätietoa:
    Tekoälyaika
    Tekoälyaika Suomessa -raportti