Mikko Somersalmi: Tietomallinnus tuottavuuspyrähdyksen turbona – Tuottavuusloikka tietomalleilla -hanke alkaa

Kesällä 1999 allekirjoittanut oli opiskelijana kesätöissä rakennesuunnitteluun keskittyneessä insinööritoimistossa. Muistan vieläkin, että olin insinöörimäisen innostunut eräästä työtehtävästäni, joka liittyi rakennuksen teräsrakennemallin hyödyntämiseen. Tuolloin kyseisessä pienessä suunnittelutoimistossa ei ollut montaa lisenssiä mallinnusohjelmiston hyödyntämiseen, mutta näkymät olivat, että tämä se vasta on tulevaisuuden rakentamista. Ainakin asiaan vihkiytyneet uskoivat, että asiat kehittyvät mallinnuksen saralla nopeasti.

Paljon on rakennushankkeita toteutettu tietomallinnusta enemmän tai vähemmän hyödyntäen meillä ja muualla tuon vuosituhannen vaihteen jälkeen. Silti ainakin oma näkemykseni on, että vieläkin ollaan kuitenkin aika lähtötelineissä mallinnuksen todellisten hyötyjen vapauttamisen suhteen. Jotkut ovat jopa hieman turhautuneet puhumaan tietomallinnuksen hyödyistä. Edelläkävijöitä ja hyviä esimerkkejä on paljon, mutta toisaalta taas liian monessa hankkeessa tietomallinnuksen hyödyntäminen on edelleen vain sivujuonne ja esimerkiksi vain yhden projektin osapuolen hyödyntämä työkalu. Edelleen liian paljon muun muassa tietomalliin kerättyä tietoa hukataan siirryttäessä käytön ja ylläpidon aikaan.

Rakennuttaminen 2018 tapahtumassa professori Arto Kiviniemi kertoi tietomallinnuksen edistysaskelista Britanniassa ja puhui tietomallinnuksen ja Lean – ajatusten yhdistelmästä rakennusalan tuottavuusloikan moottoriksi. Totta onkin, että liian usein tietomallinnusta käsiteltäessä puhe kiinnittyy teknisiin yksityiskohtiin, kun pitäisi puhua laajemmalle vastaanottajajoukolle konkreettisista hyödyistä hakeprosessissa, jotka mallintamisella saavutetaan. Samaan tietomallinnuksen paremman hyödyntämisen teemaan liittyen Kiviniemi myös totesi tapahtumassa, että ”mallinnusta ei tule nähdä vain suunnittelun ja rakentamisen työvälineenä vaan elinkaariasiana”.

Tästä voisi todeta, että paljon puhuttu käyttäjälähtöisyyden ja palvelumuotoilun trendi tulee vain korostamaan tarpeita hallita ja päivittää tietoa omaisuudesta elinkaaren eri vaiheissa. Esimerkiksi pienempien ja suurempien vuokralaismuutostöiden tuloksena syntynyttä tietoa pitäisi voida fiksusti hallinnoida. Voisiko elinkaarimalli olla kaiken tämän tiedonhallinnan keskiössä?

Tietomallinnuksen paremman hyödyntämisen esteistä voi todeta, että osa liittyy toki teknisiin esteisiin esimerkiksi eri mallien yhteensovittamisen osalta ja nimikkeistöjen osalta. Paljon on kuitenkin esteitä, jotka liittyvät osaamistasoon ja asenteisiin. Aiheen edelläkävijät, jotka toimivat hankkeissa tietomallikoordinaattoreina ovat varmasti tehneet pääosin hyvää työtä hankkeissa, mutta tarvitaan laajempaa osaamista ja tasapuolista positiivista haastamista hankkeisiin hyötyjen ulosmittaamiseksi.

Osaamisen tason nostamista tietomallien osalta tarvitaan koko elinkaaren ajalle. Tilaajapuolen osaamistason nostamiseksi RAKLI käynnistää yhdessä A-insinöörit Rakennuttamisen kanssa ”Tuottavuusloikka tietomalleilla -hankkeen” – joka on suunnattu tilaajien rakennuttaja- ja projektipäälliköiden tietomalliosaamisen nostamiseksi. Hanke sisältää osallistujien koulutuksen lisäksi myös suoraa konsultointia osallistujien omien hankkeiden tietomallihaasteiden voittamiseksi. Hanke alkaa ensimmäisellä kokoontumisella kesäkuussa 2018. Tiedotamme edistysaskelista RAKLIn eri kanavissa.

Kaikki siis mukaan kehittämään tietomallinnustaitoja. Vapautetaan viimein tuon työkalun piilevä potentiaali myös niiden turhautuneiden apostolien iloksi!