Viena Suhonen
RAKLIn harjoittelija, kevät 2018
Ammattikorkeakouluopiskelijat hyödyntävät opiskelu- ja oppimisympäristöinään mieluiten omaa kotia tai koulujen tarjoamia tiloja, kun on kyse itsenäisestä opiskelusta. Kolmannet paikat, kuten kahvilat ja kirjastot, jäävät oppimistarkoituksessa vähemmälle käytölle. Opetuksen osana muun ympäristön hyödyntäminen, esimerkiksi vierailujen ja kurssitöiden muodossa, nähdään kuitenkin hyödyllisenä, sillä se tuo vaihtelua ja tarjoaa opiskelijoille käytännön esimerkkejä.
Tein opinnäytetyöni menneenä syksynä aiheesta Kolmannet paikat oppimisympäristöinä ammattikorkeakouluopiskelijan näkökulmasta. Tavoitteena oli kartoittaa kolmansien paikkojen merkitystä oppimisympäristöinä ja niiden hyötyjä oppimiselle sekä ammatilliselle kasvulle. RAKLI toimi opinnäytetyön toimeksiantajana ja ohjaavana osapuolena.
Erityisesti teknologian kehityksen myötä työelämä ja koulumaailma ovat muuttuneet merkittävästi. Työ ei ole enää sidoksissa aikaan eikä paikkaan, mikä on mahdollistanut muun muassa projektiluontoisten töiden ja etätyön yleistymisen. Näin ollen työhönsä keskittyneitä ihmisiä voi nähdä kahviloissa ja julkisissa kulkuvälineissä. Työnteon tavoin myöskään opetus ja oppiminen eivät ole riippuvaisia luokkahuoneista ja luentosaleista. Oppia voi lähes missä tahansa, vaikka varsinaisen oppimisympäristön kriteerit eivät täyttyisikään.
Vaikka opiskelijoiden olisi mahdollista työskennellä missä tahansa, opiskeluun ja oppimiseen on selvästi muodostunut tietyt paikat, joita hyödynnetään. Opiskelijat hyödyntävät valittuina opiskelu- ja oppimisympäristöinä ensisijaisesti omaa kotia ja koulujen tiloja, mutta kahvilat, kirjastot sekä vanhempien kodit ovat myös varteenotettavia vaihtoehtoja joillekin. Kolmannet paikat toimivat opiskelijoilla lähinnä välietappeina, esimerkiksi koulun ja kodin välillä tai koulun ja työpaikan välillä.
Sopivan ympäristön valintaan vaikuttaneet tekijät voidaan kiteyttää kolmeen kategoriaan: häiriötekijät, maksullisuus ja sijainti. Kotona opiskellessa esimerkiksi siivoaminen saattaakin yhtäkkiä vaikuttaa mielenkiintoisemmalta kuin käsillä oleva koulutehtävä. Muualle mentäessä ongelmaksi kuitenkin muodostuu kova äänentaso ja hälinä. Hyödynnettävästä ympäristöstä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti oltaisi valmiita maksamaan, joten paikat valitaan sen mukaan, etteivät ne tuota opiskelijoille lisäkustannuksia. Häiriötekijöiden ja maksullisuuden lisäksi oppimisympäristön sijainti vaikuttaa sen käyttöön. Paikan tulee olla helposti saavutettavissa.
Koulujen ulkopuolisia tiloja ja ympäristöä hyödynnetään opetuksessa lähinnä vierailujen ja kurssitöiden muodossa. Sekä vierailuja että tehtäviin liittyviä käyntejä on kuitenkin vaihtelevasti. Koska koulun ulkopuolelle lähtemisen koetaan olevan hyödyllistä, olisi vastaavia ratkaisuja hyvä sisällyttää opetukseen enemmän. Opetuksen sisältöä suunniteltaessa on kuitenkin tärkeää huomioida valintojen tarkoituksenmukaisuus, sillä koulun ulkopuolelle lähtemisestä saatu hyöty riippuu käsiteltävästä aiheesta. Opiskelijat selvästi arvostavat ympäristöltään rauhallisuutta ja hiljaisuutta sekä ärsykkeettömyyttä. Tätä varten ei kuitenkaan nähdä tarpeelliseksi suunnitella omia tiloja, koska koulut ja kirjastot tarjoavat tarkoitukseen sopivia.
Voidaankin muodostaa johtopäätös, että koulu ja koti ovat opiskelijoille mieluisimpia paikkoja opiskella mahdollisista häiriötekijöistä huolimatta. Vaikka kolmansien paikkojen merkitys ei ole suuri, nähdään niiden olevan hyödyllisiä. Ne mahdollistavat oppimisympäristön silloin, kun kotona ja koulussa olevat ärsykkeet vievät voiton tai kun liikutaan paikasta toiseen ja menojen välillä on ylimääräistä aikaa.
Opinnäytetyö: Kolmannet paikat oppimisympäristöinä ammattikorkeakouluopiskelijan näkökulmasta
