Etusivu » Blogit » Blogi » Kaupungistuminen jatkuu – väestökasvu keskittyy vain kolmelle kaupunkiseudulle
« Takaisin blogiarkistoonRAKLI oli yhtenä toimeksiantajana tänään julkaistussa alueellisessa väestöennusteessa, jonka toteutti MDI väestötutkijoiden Timo Aron ja Rasmus Aron johdolla. Tulokset ovat mielenkiintoisia ja vahvistavat jo nyt nähtävillä ollutta kehitystä. Vuonna 2040 noin 67 % väestöstä asuu 10 kaupunkiseudun alueella, tosin näistäkin kaupunkiseuduista vain osa säilyttää tulevaisuudessa kasvu-uransa. Näistä nyt tutkituista 10 kaupunkiseudusta selkeää kasvua ennakoidaan Helsingin lisäksi vain Tampereen ja Turun seuduille. Kasvukolmion ja nopeiden sekä toimivien liikenneyhteyksien merkitys Suomen tulevaisuuden kannalta siis korostuu.
Syntyvyyden romahduksen ja voimakkaan muuttoliikkeen seurauksena meillä on siis tulevaisuudessa vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua. Ennusteesta käy myös hyvin ilmi, että muuttoalttiiden ikäluokkien kutistuminen monilla kaupunkiseutujen lähtömuuttoalueilla vaikuttaa yllättävän voimakkaasti jopa suurempiin kaupunkiseutuihin. On selvää, että tulevaisuudessa sisäisen muuttoliikkeen lisäksi tarvitsemme mittavaa työperäistä maahanmuuttoa, kun väestö ikääntyy ja ikäluokat pienenevät.
Ydinkysymyksiä seuraavalla vaalikaudelle onkin, miten näihin haasteisiin pystytään vastamaan ja miten luomme edellytyksiä kestävälle kaupunkikehityksellä, jossa asukkaille on tarjolla heidän toiveitaan ja tarpeitaan vastaavia koteja ja asumisen ratkaisuja erilaisiin elämäntilanteisiin. Ja miten yhdyskuntien rakenne tukee työpaikkojen, asuntojen ja palvelujen sijoittumista?
Vilkkaalla muuttoliikkeellä ja väestön sijoittumisella on luonnollisesti vaikutusta siihen, minne kannattaa investoida, rakentaa infrastruktuuria, koteja, toimitiloja ja palveluja. Asuntojen kysyntä erityisesti pääkaupunkiseudulla tulee säilymään korkealla tasolla ja tärkeää onkin, että riittävälle asuntotuotannolle luodaan edellytyksiä niin tonttitarjonnan, kaavoituksen kuin liikenneratkaisujen ja palvelujen kautta. Myös asumisen alati nousevat kustannukset ovat huolenaihe ja rakentamisen kustannuksia sekä asumisen verorasitusta pitää voida jatkossa hillitä. Asumisen ylläpitokustannuksista veroja ja vero-luonteisia maksuja on jo nyt yli 40 prosenttia, mikä siirtyy asukkaiden maksettavaksi vuokrina ja hoitovastikkeina. Tilanne on siis kestämätön.
Toisaalta asuntoja jää tyhjilleen enenevässä määrin muuttotappioalueilla. Asuntojen arvot ovat näillä seuduilla osittain romahtaneet ja asuntomarkkinat polarisoituneet voimakkaasti. Tätä asuntomarkkinoiden polarisaatiota on nähtävissä myös kasvavilla seuduilla, joissa kaupunkien kasvu tapahtuu entistä enemmän ”sisäänpäin” kohti keskustoja. Kaupunkien joidenkin alueiden segregoituminen ja eriytymiskehitys ovat uhkakuvia, joiden ehkäisemiseksi tulee tehdä töitä. Myös ARA-asuntokantaa muuttotappioalueille omistavat yhtiöt ovat jo pitkään joutuneet painimaan vajaakäytön ja tästä aiheutuvien taloudellisten ongelmia kanssa. Nämä haasteet tulevan eteen entistä useammalla seudulla tulevaisuudessa. Todennäköistä onkin, että ARA-kannan osalta joudutaan miettimään vielä mittavampia toimia kuin alkuvuodesta voimaan tullut lakipaketti tarjoaa ja lisäksi tarvitaan ennakointia ja varaututumista laaja-alaisesti tuleviin muutoksiin.
Keskeisessä asemassa tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa on myös maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen onnistuminen. Tässä työssä tulee erityisesti ottaa huomioon kasvavien kaupunkiseutujen maankäytön ja kaavoituksen sujuvuus. Tämän vuoksi me RAKLIssa kannatamme kaavatasojen vähentämistä ja kaupunkiseutukaavoitusta sekä prosessien joustavoittamista ja keventämistä. Tärkeää on myös olemassa olevien asuinalueiden ja kaupunkikeskustojen täydennysrakentamispotentiaalin hyödyntäminen. On resurssiviisasta käyttää tehokkaasti olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja infraa. Tämä mahdollistaa parempia palveluja, kestävää liikkumista sekä joukkoliikenteen tehokasta järjestämistä luoden samalla elävää kaupunkikulttuuria, mikä osaltaan ehkäisee asuinalueiden eriytymistä.
Myös asumisen keskusteluun pitää saada uutta ulottuvuutta ja nostaa keskiöön asumisen laatu ja asumiseen liittyvät palvelut asuntojen kappalemäärien sekä koon sijaan. Tulevaisuudessa yleistyvät digitaaliset ratkaisut osaltaan mahdollistavat palveluiden parempaa saatavuutta ja luovat edellytyksiä jakamistaloudelle – asunnoista ja kiinteistöistä tulee digitaalisia palvelualustoja. Pelkän asunnon sijasta asukkaat vuokraavat ja ostavat asumista siihen liittyvine palvelukokonaisuuksineen. Siirrytään siis seinistä sisältöihin. Asumisen palvelullistamiseen on kasvavilla kaupunkiseuduilla hyvät edellytykset. Mielenkiintoista onkin nähdä, miten asumisen uudet trendit ja palvelunäkökulma näkyvät asumispreferenssitutkimuksessa, jota RAKLI jäsenineen ja yhteistyökumppaneineen toteuttaa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa kaupunkiseuduilla asuvien henkilöiden ja kotitalouksien asumispreferensseistä ja -valinnoista sekä tunnistaa erilaisia asukasprofiileita näiden arvostusten perusteella. Tuloksia tästä on luvassa huhtikuussa.
Tiedote 22.2.2019: Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme aitoa kasvuseutua