Julkisen talouden paikkaaminen kiinteistöomaisuuteen kohdistuvien verojen ja maksujen nostolla on sekä lyhytnäköistä että tuo suuria haasteita kohtuuhintaisen asumisen tarjoamiseen. Puolueiden verokantoja lukiessa huomaa, ettei kiinteistöihin kohdistuvien verojen korotusten haitallisuutta ole ymmärretty.
Kiinteistövero koskettaa yli kahta miljoonaa kiinteistöä, ja tulee kaikkien suomalaisten maksettavaksi, joko kiinteistönomistajan tai vuokralaisen roolissa. RAKLI vaatiikin, että asumisen verokuormaa ei saa kasvattaa ja kiinteistöveron korotuksista tulee luopua.
Valtiovarainministeriö ja maanmittauslaitos valmistelevat parhaillaan kiinteistöveron uudistusta, jossa päivitetään sekä tontin että rakennuksen verotusarvoja. Käytännössä verotusarvojen odotetaan nousevan kasvukeskuksissa ja alenevan muuttotappiokunnissa. Yksittäisen kiinteistön osalta muutos voi olla suuri.
Maapohjan arvo perustuu tulevaisuudessa maan arvoon eri hinta-alueilla ja seuraa entistä selvemmin alueella maksettuja kauppahintoja. Rakennusten arvot tulevat perustumaan rakentamiskustannuksiin, jossa huomioidaan rakennuksen ikä. Maapohjan verotusarvon nousu johtaa kiinteistöveron luonteen täydelliseen muuttumisen. Se ei enää olisi suhteellisen neutraali vero vaan jotakin aivan muuta.
Kiinteistönomistaja ei voi siis tällä hetkellä arvioida lainkaan kiinteistöveron tulevaa tasoa. RAKLIn mielestä pahimmillaan kymmenillä prosenteilla kasvava kiinteistövero on kestämätön yhtälö, jonka ankaruutta lisäävät energia- ja jäteverojen korotukset. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset, joihin myös kiinteistövero sisältyy, ovat kohonneet kolme kertaa nopeammin kuin inflaatio. Vuodesta 2000 vuoteen 2017 verojen määrä nousi asuinkerrostaloissa keskimäärin 115 prosenttia, ja toimistorakennuksissa yli 120 prosenttia, kun samalla aikavälillä elinkustannusindeksin muutos jää 28 prosenttiin. Tämä on vaikuttanut myös vuokriin nousevasti.
RAKLI vaatiikin, että epäoikeudenmukaiseksi koettuun kiinteistöveroon on saatava varovaisuusperiaate arvojen nousun hillitsemiseksi. Verotusarvo ei saa missään tilanteessa ylittää kiinteistön käypää arvoa. Lisäksi kiinteistöveron kertanousulle tulee määrittää lakisääteinen katto.
