Suomessa on paljon rakennuksia, joista löytyy vajaakäyttöisiä tiloja. Samaan aikaan koulut painivat sisäilmaongelmaisten koulurakennusten kanssa, ja joutuvat etsimään erilaisia vaihtoehtoja järjestää opetusta. Koulu palveluna -konsepti tarjoaa erilaisen mahdollisuuden kouluratkaisuihin, jossa niin koulu kuin tilojen tarjoaja hyötyvät toisistaan. Konseptia on toteutettu Espoon alueella, jossa ensimmäisenä hankkeena toimi Haukilahden lukio. Myös muualla Suomessa on toteutettu samankaltaisella ajatuksella erilaisia kouluratkaisuja ja lisää on kehitteillä.
Syksyllä aloitin prosessin, josta syntyi opinnäytetyöni: Koulu palveluna -konseptin toteutuminen Suomessa. Työn tavoitteena oli selvittää Koulu palveluna -konseptin mahdollisuuksia Suomessa. Tavoitteen saavuttamiseksi tein asiantuntijahaastatteluita sekä suoritin benchmarkingia. RAKLI ry toimi opinnäytetyön toimeksiantajana.
Uudistuva opetussuunnitelma haastaa koululaitoksia kehittämään toimintaansa. Tämä puolestaan haastaa opetusta muuttumaan ja tukemaan uudenlaisia ratkaisuja sekä painotuksia. Koska opetus muuttuu, myös oppimisympäristöjen on muututtava, jotta ne tukisivat paremmin opetusta. Koulu palveluna -konsepti on yksi mahdollinen ratkaisu uudenlaisten oppimisympäristöjen etsintään. Suomessa olevat vajaakäyttöiset tilat tarjoavatkin mahdollisuuden konseptin toteuttamiselle.
Koulu palveluna -konsepti on Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston yhteistyössä kehittämä kouluratkaisumalli, jossa koulu sijoitetaan lähelle jaettavia lähiympäristön resursseja. Koulun sydänrakennukseen varataan tilat tarvittaville ja välttämättömille päivittäisille tarpeille. Muut tilat haetaan lähiympäristöjen valmiista resursseista satunnaiskäyttö- ja sopimusperusteisesti. Konsepti tarjoaa yhteisöllisen oppimisen verkoston.
Espoo on konseptin ensimmäinen kokeilija eikä konseptia ole jätetty vain yhteen kohteeseen vaan halu käytön jatkamiseen näkyy uusina kokeiluina myös tulevaisuudessa. Tutkimuksen perusteella muualla Suomessa konseptia käytetään vähäisesti tai ajatus toteutuksesta ei välttämättä perustu konseptiin vaan samankaltaiseen ajatusmaailmaan. Jyväskylässä on esimerkiksi yhteiskäyttörakennus eri toimijoiden kanssa käytössä ja lisäksi kehityssuunta on menossa vahvasti yhteistyömalleihin. Turussakin ollaan suunnittelemassa mahdollista hanketta, joka etenkin tilaratkaisuiltaan ja yhteistyömahdollisuuksiltaan noudattelisi samankaltaista ajatusta, kuin konsepti.
Tutkimuksessa selvisi, että konseptilla nähdään olevan suuremmat mahdollisuudet onnistua alueilla, joissa on valmiina hyvät resurssit niin tilojen kuin yhteistyökumppaneiden suhteen. Lisäksi todettiin, että tilojen tulisi olla oppimista tukevia, joustavia ja viihtyisiä sekä varmasti saatavilla tarpeiden mukaan. Mahdollisuutena nähtiin tilojen jakaminen, jossa ajateltiin olevan suurikin potentiaali, sillä molemmat osapuolet hyötyvät siitä niin taloudellisesti kuin yhteistyömahdollisuuksien kautta. Lisäksi suuri potentiaali tilojen jakamisessa nousi esille, kun esimerkiksi kauppakeskuksessa sijaitsevia tiloja on päiväsaikaan tyhjillään.
Tutkimuksessa saavutettiin käsitys siitä, miten konseptia on toteutettu ja minkälaisia mahdollisuuksia konseptilla on Suomessa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Koulu palveluna -konseptin käyttö Suomessa on vähäistä. Konseptilla kuitenkin on mahdollisuuksia, jos tietoisuus lisääntyy ja uskalletaan kokeilla erilaisia ratkaisuja konseptin avulla.
Opinnäytetyö: Koulu palveluna -konseptin toteutuminen Suomessa
