Miksi rakennuksiin kannattaa investoida?

Kaupungit ja kunnat tunnetaan ennen kaikkea rakennetusta ympäristöstään. Rakennetun ympäristön kunto on sille varattua budjettia huomattavasti merkittävämpi asia. Viihtyisä ja terveellinen rakennettu ympäristö vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin, ja siten se voidaan nähdä isona siivuna myös sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetissa. Toimiva ja terveellinen ympäristö parantaa myös kuntalaisten tuloksentekokykyä ja näkyy muun muassa koululaisten opinnoissaan menestymisessä.

Rakennuttamista ja ylläpitoa kunnissa tekee yleensä tilakeskus. Kuntapäättäjän on huolehdittava, että tilakeskuksesta löytyy kiinteistöjen määrään suhteutettuna riittävän paljon oikeanlaista osaamista. Hankintaosaaminen on siinä mielessä tärkeintä, että kunnan taloille osattaisiin ostaa parhaat suunnittelijat, kuntotutkijat, rakentajat, korjaajat ja ylläpitäjät. Jonkin verran tilakeskuksista olisi syytä löytyä myös omaa teknistä osaamista.

Vastuunsa kantava kuntapäättäjä vaatii laadukasta ja ennakoivaa kunnossapitoa. Käytännössä se tarkoittaa selkeiden tavoitteiden asettamista, riittävien resurssien varmistamista ja laadun valvontaa. Kun osaaminen ja riittävä rahoitus on varmistettu, voi tilakeskuksilta edellyttää selkeää ja avointa tiedottamista, toimintaohjeiden laadintaa ja jatkuvaa raportointia kunnan rakennusten tilasta.

Huomio kiinnittyy ylläpitoon

Julkiset rakennukset on pidettävä vähintään sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan ylläpitää pitkäjänteisesti.

Jos korjausvelka on kasvanut liian suureksi, rakennuksien hyväksyttävässä kunnossa pitämiseen ei enää riitä aikaa eikä rahaa, ja vähätkin voimat kuluvat kalliisiin ja yleensä hyödyttömiin hätäkorjauksiin. Joskus tiloista luopuminen voi olla viisain ratkaisu.

Kaupunkien ja kuntien rakennuksista puhuttaessa esiin nousee usein sisäilmaongelmat. Keskusteluissa olisi hyvä muistaa, kuinka moniulotteinen asia hyvä sisäilma on.  Sisäilmaongelmissa vaikuttavia asioita voivat olla muun muassa vanhojen rakenteiden haitta-aineet, käytetyt rakennusmateriaalit, mikrobi- ja kosteusvauriot, tilojen kalusteet, käyttäjien toiminta, ilmanvaihto ja ilmankosteus sekä ihmisten henkilökohtaiset ominaisuudet sekä monet muut tilan ja ympäristön kokemiseen vaikuttavat tekijät. 

Kunnissa ja kaupungeissa löytyy kuitenkin usein hyvin monipuolista osaamista ja eri osapuolten yhteistyöllä asiat saadaan kuntoon. Esimerkiksi Tampereella on toimintamalli, jossa terveydensuojelu, työterveys, kouluterveys, tilapalvelut, aluerehtorit, varhaiskasvatuksen vastuuhenkilöt, työsuojelu sekä siivouspalveluista vastaavat tahot kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa ajankohtaisten asioiden äärelle.

Terve rakennus on ketju, joka muodostuu suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja ylläpidosta. Kuntapäättäjän tehtävä on varmistaa, että näihin kaikkiin on varattu kunnassa riittävästi osaamista ja rahaa.