Energiatehokkuuteen pitää pyrkiä mahdollistamalla

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on jo pitkään ollut ammattimaisten suomalaisten kiinteistönomistajien tekemisen keskiössä. Tästä on toki kiittäminen pohjoisia olosuhteitamme, ja siten kiinteistöjen kustannusten hallintaa, mutta myös suomalaista menestystarinaa eli energiatehokkuussopimustoimintaa.

Energiatehokkuussopimukset ovat yksi parhaita esimerkkejä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminnasta. Oma osansa on ollut myös kaukoviisailla poliittisilla päätöksillä, joilla tuetaan energiatehokkuuden parantamista kiinteistökannassa.

Energiatehokkuuteen ja kiinteistökannan päästöttömyyskehitykseen pitää panostaa voimallisesti myös tulevalla vaalikaudella, sillä kysymys on viime kädessä Suomen energiaomavaraisuudesta sekä ilmastonmuutoksen torjumisesta.

Investointitukien tasapuolinen kohdistaminen energiatehokkuuden parantamiseksi, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön tiivistäminen vähähiilisyyskehityksen tukemiseksi, rakentamiseen kohdistuvan säädöskuorman arviointi kokonaisuutena sekä lupamenettelyiden sujuvoittaminen uudis- ja korjausrakentamisen vauhdittamiseksi ovat tulevan vaalikauden keskeisiä päätöksiä vihreän siirtymän hyväksi.

Parhaillaan EU:ssa käsiteltävänä oleva direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta kohdistaisi panostuksia energiatehokkuuteen kustannustehottomasti ja tarkoittaisi jo energiatehokkaassa Suomessa massiivisia, kalliita ja hyödyttömiä pakkoremontteja. Seuraavaksi käytävissä kolmikantaneuvotteluissa parlamentin, neuvoston ja komission kesken on vielä mahdollisuus muuttaa sisältöä suomalaisten kannalta arkijärkisempään suuntaan.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on osa EU:n kunnianhimoista ilmastosuunnitelmaa ja sen tueksi rakennettua vihreän kehityksen ohjelmaa. Direktiivin kaltaisia ehdotuksia on tiedossa lisää tulevina vuosina unionin pyrkiessä päästöjen vähennystavoitteisiinsa. Tämä näkyy uutena sääntelynä myös suomalaisessa lainsäädännössä.

Direktiiviehdotus osoittaa karulla tavalla, että energiatehokkuuteen halutaan joidenkin ajattelussa pyrkiä todellisuudelle vieraalla sääntelyllä. Kustannuksia lisäävän kustannustehottoman ja yksityiskohtaisen liikasääntelyn tietä pitäisi välttää unionin lisäksi myös kansallisella tasolla, jotta yrityksillä ja esimerkiksi kiinteistönomistajilla olisi mahdollisuus kohdistaa investoinnit taloudellisesti vihreää siirtymää tehokkaasti palvellen.

Suomalaiset heräsivät energian riittävyyteen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutusten myötä. Energiatehokkuus on ollut tänä talvena jokapäiväinen puheenaihe. Kansainvälisten energiamarkkinoiden epävarmuuden oloissa energiatehokkuuden vääränlainen edistäminen olisi karhunpalvelus kaikille suomalaisille. Siksi on tärkeää, että energiamurrosta hallitaan ja vihreän siirtymän tavoitetta vauhditetaan mahdollistavan sääntelyn kautta.