Elpyykö asuntorakenta­minen ilman valtion toimia?

Tummat pilvet ovat kasautuneet rakennusalan ylle viime kuukausien aikana. Konkurssien määrä on kasvussa ja alan työllisyystilanne on huolestuttava. Jos tilanteen seurauksena markkinasta poistuu paljon yrityksiä, vie uusien tulo aikaa. Tämä heikentää rakennusalan markkinan toimivuutta ja alan kilpailua.

Rakennusalan suhdanneryhmä arvioi juuri julkaistussa raportissaan, että rakentaminen vähenee tänä vuonna kuudesta kahdeksaan prosenttia. Kesäkuun loppuun mennessä oli aloitettu vain noin 14 000 asunnon rakentaminen ja rakennuslupien määrä on kääntynyt selkeään laskuun.

Hiukan tasapainotusta tilanteeseen tuo se, että muu rakentaminen kuin asuntorakentaminen on pysynyt kohtuullisella tasolla. Odotettavissa oleva korkosyklin taittuminen laskuun lisännee rakennuttajien ja asunnon ostajien uskoa tulevaan, mutta tämä ottaa aikansa.

Pidämme tärkeänä, että tässä suhdannetilanteessa kaikki tehtävät toimet tukevat asuntoaloituksia ja monipuolista asuntotarjontaa. Tämän vuoksi tulisikin lykätä niiden linjauksien toimeenpanoa, jotka estävät uusien hankkeiden välitöntä aloittamista. On myös hyvä muistaa, että asuntorakentamisesta valtio saa merkittävästi verotuloja. RT:n teettämän VTT:n vuonna 2021 julkaiseman selvityksen mukaan asuntorakentamisessa verojen ja veroluonteisten maksujen osuus on 46 prosenttia.

Elvytystoimenpiteitä vastaan puhuvat kuitenkin korkea inflaatio, korkea kustannustaso ja edelleen korkealla pysyttelevä korkotaso. Valtiorahan lisäkohdentamista tällaiseen markkinatilanteeseen tulee harkita tarkoin.

Mikäli elvyttämiseen kuitenkin päädyttäisiin, toimiva työkalu voisi olla niin sanottu Vapaavuoren välimalli eli kymmenen vuoden korkotukilainoitus, mikä toimisi laajalle investoijajoukolle. Vuonna 2009 käyttöön otetun mallin aikana rakennettiin 7500 vuokra-asuntoa.

Oivia keinoja nykyisen kaltaisessa suhdannetilanteessa ovat myös panostukset korjausrakentamiseen, vähähiilisyyden edistämiseen ja energia-avustusten käyttöönotto myös vapaarahoitteisille vuokra-asunto-omistajille. Näillä helpotettaisiin rakennusalan ahdinkoa ja samalla tuettaisiin välttämättömiä korjaus- ja energiatoimenpiteitä.

Vaikka rakentamisessa on viime vuosiin verrattuna tapahtunut selkeä notkahdus, niin nollakorkoaikana rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla kasvoi nopeasti ja kiri olemassa ollutta asuntotarvetta.

Tällä hetkellä asuntotarjontaa on ja tämä kattaa myös lähiaikojen tarvetta. Pelkona on, että tulevina vuosina on edessä taas riittämätön asuntotarjonta, koska alalla ei ole tekijöitä. Viime vuosikymmenen kaltaista tilannetta ei saa päästä syntymään, jossa varsinkin pääkaupunkiseudulla asuntopula paheni vuosittain ja muodosti pullonkaulan väestönkasvulle sekä työvoiman saatavuudelle.