Tekoälytrendit, jotka uudistavat rakentamista ja kiinteistökehitystä

Kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatio on siirtymässä seuraavalle tasolle tekoälyn myötä. Tämä kävi ilmi, kun rakennetun ympäristön tekoälyn kehityksestä ja digitaalisesta transformaatiosta sekä muutoksen johtamisesta kiinnostuneet alan toimijat kokoontuivat AI in AEC -seminaariin maaliskuussa Helsinkiin.

Erityisesti kolme tekoälyn kehityssuuntaa korostuivat seminaarissa. Ensinnäkin tekoälyagentit yleistyvät suunnittelun ja rakentamisen työnkulkujen automatisoinnissa. Nämä ”älykkäät avustajat” voivat hoitaa esimerkiksi tiedonhakuja, dokumentointia ja yhteensovittamista, mikä vapauttaa asiantuntijoiden aikaa ja vähentää virheitä.

Toiseksi tekoäly mahdollistaa aivan uudenlaisen tavan käsitellä ja ymmärtää tietoa: graafipohjainen tiedonkäsittely, kuten tiedon vaatimusgraafit, tuovat rakenteisiin ja vaatimuksiin läpinäkyvyyttä ja koneellista ymmärrettävyyttä, mikä tukee parempaa suunnittelua ja laadunhallintaa.

Kolmanneksi organisaatiot ovat rakentaneet uusia tekoälyasiantuntijarooleja osaksi ydintoimintojaan kuten tekoälyvastaavia, kehittäjiä ja integroijia. Näin halutaan varmistaa, että tekoälyratkaisut eivät jää yksittäisiksi kokeiluiksi vaan kiinnittyvät pysyvästi toimintamalleihin.

Näin tekoälyä hyödynnetään rakennushankkeissa

Useat edelläkävijäyritykset ovat jo näyttäneet suuntaa siinä, miten tekoäly voidaan integroida osaksi rakennusprosessia. Tulokset puhuvat puolestaan. Esimerkiksi Skanska on pilotoitunut tekoälyagentteja työmaiden dokumenttien hallintaan ja turvallisuushavaintojen analysointiin. Tekoäly auttaa tunnistamaan toistuvia riskejä sekä ehdottamaan toimenpiteitä ennen kuin vahinkoja ehtii tapahtua.

Sweco taas on hyödyntänyt graafipohjaista tiedonhallintaa ja kehittänyt järjestelmiä, joissa vaatimukset, suunnitelmat ja toteutusdata yhdistetään älykkääksi tiedon vaatimusverkostoksi. Näin esimerkiksi rakennuttajan vaatimukset voidaan jäljittää konkreettisiin suunnitteluratkaisuihin asti ja koneellisesti tarkistaa, onko kaikki tullut huomioitua.

Kolmantena esimerkkinä YIT on perustanut sisäisen tekoälytiimin, jonka tehtävänä on tunnistaa tekoälyn sovelluskohteita eri yksiköissä sekä kehittää omia malleja esimerkiksi kustannusarvioiden ja aikataulujen ennustamiseen. Tämä strateginen panostus varmistaa, että tekoälyä ei nähdä irrallisena projektina vaan osana liiketoiminnan kehitystä.

Miten kiinteistönomistajan ja rakennuttajan kannattaa lähteä liikkeelle?

Tekoälyn hyödyntäminen ei vaadi etupainotteisia, isoja investointeja. Hyväksi havaittu tapa on aloittaa tunnistamalla nykyisissä prosesseissa kohdat, joissa on eniten toistuvaa manuaalista työtä. Nämä ovat usein parhaita konkreettisia paikkoja tekoälyn hyödyntämiselle. Samalla tulee kartoittaa organisaation olemassa olevan datan kunto: tekoäly tarvitsee polttoaineeksi laadukasta ja rakenteista tietoa.

Toinen tärkeä askel on kasvattaa organisaation osaamista esimerkiksi kouluttamalla avainhenkilöitä tunnistamaan tekoälyn mahdollisuuksia keskeisissä prosesseissa tai pilotoimalla tekoälysovelluksia yhteistyössä tekoälykiihdyttämön tai startup-kumppaneiden kanssa.

Kolmanneksi prosessien ja datan hyödyntämisen kehittämisen ja tekoälyavusteisen toiminnan tulokset tulee arvioida prosessin omistajan ja asiantuntijoiden toimesta kattavasti ja kriittisesti. Tekoäly ei sellaisenaan tule korvaamaan asiantuntijoita vaan avustamaan työssä ja poistamaan tietokoneelle parhaiten siirrettäviä toistuvia tehtäviä, jotka vapauttavat työaikaa korkeamman arvontuoton tehtäviin.

Nämä askeleet tukevat muutoksen johtamista ja samalla vähentävät huolta muutoksen suuruudesta tai laajuudesta. Lopulta kyse on organisaation strategisista päätöksistä. Eli haluaako se olla yhteistyöllä mukana digitaalisessa transformaatiossa ja ohjaamassa kehitystä korkeampaan arvontuottoon vai seurata sivusta toimialan nopeaa kehitystä ja pahimmillaan liiketoimintansa disruptiota.

Tekoäly ei ole tulevaisuutta – se on jo täällä. Ja ne, jotka oppivat hyödyntämään sitä etupainotteisesti, konkreettisesti ja oikea-aikaisesti, luovat rakennettuun ympäristöön enemmän arvoa vähemmällä riskillä.

Kirjoittaja on Raklin digipäällikkö, jolla on näköalapaikka rakennetun ympäristön digitalisaatioon ja uudistumiseen jäsenistömme ja sidosryhmiemme kautta. Strateginen ja operatiivinen liiketoimintapäätösten ja riskienhallinnan tukeminen tietopalveluilla sekä Suomessa että kansainvälisesti ovat yhdessä data-analytiikan ja yrittäjälähtöisen toimintatavan kanssa olleet osa kirjoittajan työuraa. Uudistumiseen ja elinikäiseen oppimiseen toi uutta potkua opiskelu Aalto-yliopiston yrittäjyyden ja innovoinnin johtamisen maisteriohjelmassa pari vuotta sitten.

Lähteet

• AI in AEC 2025 –seminaarin 19-20.3.25 puheenvuorot (2025)
• YIT: Tekoälytiimin perustaminen ja kehitystyö (YIT:n sidosryhmäjulkaisut, 2024)
• BuildingSMART: Information Requirement Graphs and AI (buildingSMART International, 2023)
• McKinsey & Company: From start-up to scale-up: Accelerating growth in construction technology (2023)
• Skanska: Tekoälyn hyödyntäminen turvallisuusanalytiikassa (esim. Construction Dive, 2023)
• Sweco: Digitaalinen tiedonhallinta ja vaatimusten jäljitettävyys (Sweco Insights, 2023)
• McKinsey & Company: The next frontier for construction tech (2022)