Kiinteistönomistajan mahdollisuus laatia asemakaavaehdotus kunnan päätettäväksi

Raklin keskeisin tavoite tulevaan alueidenkäyttölakiin on kiinteistönomistajan kaavanvalmistelumahdollisuus. Alla kysymyksiä ja vastauksia tavoitteeseemme liittyen.

Koskeeko ehdotus kiinteistönomistajan lisäksi kiinteistönhaltijaa? 

Myös haltija voisi vastata kaavan valmistelusta, jos omistaja sen hyväksyy. Kaava voi ulottua usean kiinteistön ja usean kiinteistönomistajan alueille, jolloin nämä voivat valtuuttaa yhden tahon huolehtimaan kaavan laatimisesta. Hanke käynnistyy alkuneuvotteluilla ja aloitteen jättämisellä. Aloitteen käsittelyyn ehdotamme määräaikaa. 

Kaavoitusjärjestelmän yleisenä periaatteena pidetään kunnan kaavamonopolia. Toteutuuko kaavamonopoli ehdotetussa kiinteistönomistajan kaavanvalmistelussa? 

Kyllä. Konkreettisimmin se toteutuu kaava-aloitetta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) ja valmisteltua kaavaa koskevassa päätöksenteossa. Kunta voi keskeyttää kaavanvalmistelun, mikäli se ei täytä kunnan maankäytön tavoitteita. OAS:n käsittelyyn ehdotamme määräaikaa.  

Käytännössä alkuneuvottelu kunnan ja kiinteistönomistajan kesken sekä aktiivinen vuoropuhelu kaavanvalmistelun eri vaiheissa on tärkeää. Kiinteistönomistajan intressinä on vuoropuhelulla varmistaa, että suunnitelma vastaa kunnan tavoitteita, ja etteivät mahdolliset näkemyserot ilmene vasta kaavasta päätettäessä. 

Vaikeutuuko kunnan kokonaisvaltainen maankäytön suunnittelu, jos pitää edistää yksittäisiä kiinteistönomistaja-aloitteita? 

Pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen suunnittelu nojautuu kunnan yleiskaavaan, elinkeino-, ilmasto- ja maapolitiikkaan, palveluverkkosuunnitelmaan, seudulliseen MAL-sopimukseen ja muihin maankäyttöä koskeviin strategisiin päätöksiin. Kunta pystyy ennen kaavan vireillepanopäätöstä katsomaan, vastaako aloite kokonaisuutta ja arvioimaan, millaisia infra- tai palveluverkkovaikutuksia sillä on. Em. vaikutuksia voi edelleen selvittää muiden vaikutusarviointien rinnalla OAS:n mukaisesti. Kuntatalouden näkökulmasta kokonaistavoitteiden mukaisten hankkeiden ripeämpi kaavoitus ja toteutus on kannattavaa – taloudelliset hyödyt kunnalle realisoituvat aikaisemmin. 

Sovellettaisiinko tätä kaikkeen asemakaavoitukseen vai rajatusti? 

Kiinteistönomistajan kaavanvalmistelu olisi yksi vaihtoehtoinen menettely tavanomaisen kuntavetoisen valmistelun ja kumppanuuskaavoituksen rinnalla. Soveltaminen sopisi hyvin alueille, jotka on yleiskaavoissa osoitettu rakentamisen piiriin kuuluviksi. Rakli katsoo, että menettely on kaikkein tarpeellisin kasvukaupunkien täydennysrakentamisen edistämisessä ja olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämisessä. 

Miten menettely vaikuttaa maapolitiikkaan ja maankäyttömaksuihin? 

Maapolitiikasta, ml. maankäyttömaksut, säädetään muissa pykälissä, eikä kiinteistönomistajan kaavanvalmistelu edellytä mitään poikkeavaa niihin nähden. Kunta huolehtii niistä samalla tavalla kuin muillakin alueilla ja asioista voidaan sopia esimerkiksi maankäyttösopimuksissa. Jos tarvittavien palvelujen järjestäminen jollekin alueelle ei ole mahdollista tai kunnan strategian mukaista, niin tämä voi olla kunnalle syy olla laittamatta kaavaa vireille.  

Monissa kunnissa tehdään kumppanuuskaavoja ja tiivistä yhteistyötä kiinteistönomistajien kanssa. Eikö se riitä? 

Kasvukaupunkien asuntorakentamisen edistäminen ja kasvun kohdentaminen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään on ensiarvoisen tärkeää kaupunkien kestävän kehityksen ja elinvoiman ylläpitämiseksi. Tähän tarvitaan kaavoitusresurssien oikea-aikaista käyttöä ja vaihtoehtoisia asemakaavoituksen välineitä. Kiinteistönomistajan kaavanvalmistelu tarjoaa ketterän välineen yksittäisiin täydennysrakentamisen, käyttötarkoitusmuutosten ja lisärakentamisen hankkeisiin. Kaupungeilta on kuultu viestejä siitä, että käytännössä Raklin ehdotuksen kaltaisia hankkeita viedään jo nykyään eteenpäin. Menettely tulee kuitenkin saada lainsäädännöllä avoimeksi, läpinäkyväksi ja prosessina ennakoidummaksi. 

Miten kansalaisten osallistuminen turvataan kiinteistönomistajan kaavanvalmistelussa?

Kiinteistönomistajan kaavaehdotuksen valmistelu etenee aivan samoin osallistumisen ja vuorovaikutuksen vaihein kuin muutkin asemakaavaprosessit. Näistä, kuten kaavapäätöksestä valittamisesta, säädetään niitä koskevissa pykälissä.