Kiinteistö- ja rakentamisalalla voidaan saavuttaa nopeita ja merkittäviä päästövähennyksiä jo vuoteen 2025 mennessä ilman merkittäviä lisäinvestointeja
Raklin vähähiilisyystiekartan tulokset osoittavat, että resurssi- ja tilatehokkuuden sekä kiertotalouden toimilla voidaan saavuttaa nopeita ja merkittäviä päästövähennyksiä jo vuoteen 2025 mennessä ilman merkittäviä lisäinvestointeja. Näiden lisäksi päästöjä voidaan vähentää teknisten ratkaisujen valinnoilla ja pienentämällä rakennusmateriaalien päästöjä.
Rakli toteutti yhdessä Gaia Consultingin kanssa vähähiilisyyden tiekartan, jossa selvitettiin, mistä kokonaisuuksista rakennetun ympäristön omistajan ja käyttäjän hiilijalanjälki koostuu, ja miten sitä voidaan vähentää eri kiinteistösegmenteissä.
Työ oli osa toimialojen tiekarttojen kokonaisuutta, jolla pyritään hallitusohjelman mukaiseen hiilineutraalisuuden tavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä. Kiinteistöjen käytön roolia päästöjen lähteenä ja päästövähennysten tuottajana Raklin tiekartassa tarkastellaan sekä nykytilanteessa että vuoteen 2050 skenaarioiden kautta.
Raklin vähähiilisyystiekartta:
Julkistustilaisuus
Raklin vähähiilisyystiekartta:
Tiedote
”Jotta Raklin tiekartassa esitellyt tulokset on mahdollista saavuttaa, on saatava selkeitä muutoksia kaavoituskulttuuriin ja maankäyttöä ohjaaviin säädöksiin. Yksittäinen rakennus ei ole saari päästöjen näkökulmasta vaan sen sijainnilla sekä siihen liittyvällä infrastruktuurilla on erittäin merkittävä vaikutus päästöjen kokonaisuuteen”, korostaa Raklin tekninen johtaja Mikko Somersalmi.
”Kun säädösympäristö ja kaavoituskulttuuri estävät käyttämästä kaupunkiympäristöä ja rakennuksia tehokkaasti siihen käyttötarkoitukseen mihin niitä tarvitaan, tarkoittaa se uusien alueiden ja rakennusten rakentamista muualle. Kaavoitukseen tarvitaan joustavuutta myös ilmastovaikutusten näkökulmasta, sillä merkittävät päästölähteet kiinnitetään jo alue- ja kaupunkisuunnittelussa sekä kiinteistökohteiden suunnittelussa”, jatkaa Somersalmi.
Kiinteistön osalta suurin yksittäinen päästönlähde on edelleen energiankäyttö, mutta energiantuotannon päästöjen väheneminen näkyy suoraan myös Raklin jäsenten päästöissä. Jos päästötöntä ostoenergiaa ei ole tulevina vuosina kohtuuhintaan saatavilla, ratkaisuna on yhä enemmän kiinteistökohtainen tai energiayhteisön kautta tehtävä oma energiantuotantoinvestointi.
Raklin tiekartan toteutuminen edellyttää rakennuttamiselle merkittävien sidosryhmien, kuten Energiateollisuuden ja Rakennusteollisuuden tiekartoissa mainittujen toimenpiteiden toteutumista maankäytön sääntelyn joustavoittamisen lisäksi.
Tiekartassa tarkasteltiin myös kolmea resurssitehokkaaseen kaupunkikehittämiseen ja tilojen tehokkaaseen käyttöön liittyvää case-tapausta. Case-laskennat tehtiin, koska mainitut keinot jäävät niiden merkittävyydestä huolimatta liian vähälle huomiolle vähähiilisyyden käsittelyssä. Tulokset osoittivat, että suosimalla näitä keinoja voitaisiin rakennetun ympäristön päästöjä vähentää merkittävästi jo vuoteen 2025 mennessä ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Niiden toteutus voidaan käynnistää heti eivätkä ne vaadi teknologian kehittymistä nykytasosta.
“Lisäsääntelyn sijaan tulisi luoda kannustinmekanismeja, jotka huomioivat laajasti rakentamisen hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät. Tällainen olisi esimerkiksi lisärakennusoikeus vähähiiliselle rakentamiselle kaupunkirakenteen tehokkuutta tukevilla alueilla”, toteaa Somersalmi.
Raklin vähähiilisyystiekartta:
Tiivistelmä
1. Suosimalla täydennysrakentamista uudisalueiden rakentamisen sijaan syntyy noin 18 % vähemmän päästöjä verrattuna vastaavaan greenfield-rakentamiseen
2. Päästöjä voidaan kustannustehokkaasti vähentää tilojen paremmalla hyödyntämisellä sekä per henkilö että per käytetty neliö
3. Verrattuna greenfield-rakentamiseen uusille asuinalueille tyhjillään olevien toimistojen muuntaminen asuinkäyttöön aiheuttaa noin 25 % vähemmän päästöjä
Raklin vähähiilisyystiekartta:
Tiivistelmäkalvot
Suomi hiilineutraali vuonna 2035:
Eri toimialojen tiekartat
