Kiinteistöveron korotus näkyy kuntalaisten kukkarolla

Kiinteistöveroa on nostettu vuoden 2021 alussa useissa kaupungeissa yhtenä keinona paikata koronapandemian kuntatalouteen jättämää aukkoa. Tämä on valitettavaa erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa asumisen hinta on valmiiksi korkealla tasolla. Kiinteistöveron korotukset kun lankeavat kaikkien kuntalaisten maksettavaksi, oli sitten kyse omakotitalon tai kunnan vuokratalon asukkaasta.

Kiinteistöveroa maksetaan rakennuksista ja tontista. Veron osuus asuinkerrostalon ylläpitokuluista vuonna 2019 oli Helsingissä 10 %, Tampereella 12 % ja Turussa 9 %. Muista kiinteistönomistajan maksamia veroja ovat arvonlisävero, lämmityksen valmisteverot, sähkövero ja vakuutusmaksuvero. Verojen ja veroluonteisten maksujen yhteenlaskettu osuus on noin 30 % ylläpitokuluista ja 10 % vuokrasta.

Kiinteistövero on noussut merkittävästi suurimmissa kaupungeissa läpi 2000-luvun. Maksettavan veron määrä on Helsingissä ja Tampereella 2,5-kertaistunut ja Turussakin lähes kaksinkertaistunut. Viimeisimmät suurimmat korotukset ovat tapahtuneet vuonna 2014, kun veron määräytymisperusteita muutettiin ja vuonna 2019, kun veron ylärajaa nostettiin. Vuoden 2021 alusta suurista kaupungeista Espoo, Vantaa, Turku ja Kuopio ovat korottaneet kiinteistöveroprosenttejaan.

Kiinteistöveroa maksavat kaikki, joko suoraan tai välillisesti:

• Omakotitalossa asuvat maksavat veron suoraan. 
• Taloyhtiöiden asukkaat maksavat veron osana vastikkeita. 
• Vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa veron maksaa asunnon omistaja. Kiinteistöveron noustessa voimistuvat kuitenkin vuokrankorotuspaineet, ja vero siirtyy vuokralaisen maksettavaksi, joskin viiveellä. 
• Valtion tukemassa asuntotuotannossa ns. ARA-asuntojen (esimerkiksi kaupungin vuokrataloyhtiöt) vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella, joten kiinteistöveron korotukset siirtyvät vuokriin täysimääräisinä. 
• Merkittävässä osassa toimisto- ja liiketilojen vuokrasopimuksia kiinteistöveron maksaa vuokralainen. 

Kiinteistövero on merkittävä osa asumisen kustannuksia. Veron korotuksella nostetaan asumisen hintaa ja heikennetään elinkeinotoiminnan kannattavuutta. Toisin kuin yleisesti ajatellaan, veroja eivät maksa vain hyvätuloiset asunnonomistajat, vaan veron korotukset myös kohdistuvat erityisesti vuokralla asuviin pienituloisiin. Alhainen kiinteistövero houkuttelee hyviä veronmaksajia, mutta edistää myös asumisen sosiaalista kestävyyttä.