Täydennysrakentamiseen liittyy monia kysymyksiä, jotka koskevat erityisesti hyvien käytäntöjen ja prosessien kehittämistä. Lisäksi tarvitaan joustavoittamista mm. maankäytön suunnittelun kysymysten ratkaisemiseksi. Täydennysrakentamisen käytäntöjen kehittäminen edistää myös lähiöiden uudistamista ja lähiö-ohjelman tavoitteiden saavuttamista.
Täydennysrakentamisella tarkoitetaan esimerkiksi seuraavaa:
Alueellinen täydennysrakentaminen
Kaupunginosien / lähiöiden täydentäminen
Kaupunkirakenteen rakenteellinen täydennysrakentaminen, joutoalueiden tunnistaminen
Tontin täydentäminen
Rakennuksen korottaminen, purkaminen, uudis- tai lisärakennuksen rakentaminen, uuden kiinteistön muodostaminen
(Rakennuksen) Käyttötarkoituksen muutokset
Toimiston, liiketilan (ym.) muuttaminen asunnoiksi tai uuteen käyttöön
Klinikan tavoitteet
Tavoitteena on tuottaa tietoa ja näkemyksiä täydennysrakentamisen edistämiseksi lisäämällä osallistujien tietoisuutta täydennysrakentamisen hyvistä ja opettavaisista kokemuksista, käytännöistä sekä aihepiirin tutkimushankkeista. Klinikkaprosessi tuottaa lisää tietoisuutta osallistujille jo toteutetuista täydennysrakentamistapauksista, käydä avointa keskustelua keskeisten täydennysrakentamiseen liittyvien tahojen kanssa ja verkottaa keskeisiä toimijoita keskenään.
Klinikkaprosessi tuottaa ehdotuksia kehitysideoitasta, muutoksista tai toimenpiteistä täydennysrakentamisen edistämiseksi. Suosituksia ehdotetaan yritysten, kaupunkien ja kuntien sekä valtion näkökulmista. Työskentelyssä haetaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:
Työskentelyssä keskitytään erityisesti pääkaupunkiseudun kysymyksiin ja kaupungin keskustojen, kaupunginosien ja käyttötarkoitusten muutoksiin liittyviin näkökulmiin. Klinikan tulokset ovat sovellettavissa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja tulosten perusteella tarkastelu voidaan laajentaa tarvittaessa muiden kaupunkien erityispiirteisiin erillisissä klinikoissa. Tarkastelun ulkopuolelle rajautuvat pientaloalueiden tai pientalotonttien täydentämisen erityiskysymykset samoin kuin asunto-osakeyhtiö. Työskentely voi kuitenkin tuottaa myös näitä koskevia ideoita.
Klinikan tilaajana toimii ympäristöministeriö.
Työprosessi ja aikataulu
Esitysaineisto
Aloitusseminaari
Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan esittely
johtaja Mikko Nousiainen, RAKLI ry
Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittämiselle
ympäristöneuvos Antti Irjala, ympäristöministeriö
Täydennysrakentamisen määrittely ja asukkaiden huomioon ottaminen – suosituksia täydennysrakentamiseen
kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen, Helsingin yliopisto
Täydennysrakentamisen kehityskaari
projekti-insinööri Marika Latvala, RAKLI ry
Täydennysrakentaminen Helsingissä – täydennysrakentamisen organisointi
projektipäällikkö Pia Sjöroos, Helsingin kaupunki / KSV
Tulosseminaari
Klinikkatyöskentelyn keskeiset tulokset
johtaja Mikko Nousiainen, RAKLI
Ympäristöministeriö täydennysrakentamisen edistäjänä
ylijohtaja Helena Säteri, ympäristöministeriö
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla
apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki, Helsingin kaupunki
asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson, Vantaan kaupunki
kehittämisjohtaja Olli Isotalo, Espoon kaupunki
Näkökumia ja suuntia lähiöiden kehittymiseen
tutkija Henrik Lönnqvist, Helsingin kaupungin tietokeskus
Klinikkatyöskentelyn tulosten tarkentaminen
projekti-insinööri Marika Latvala, RAKLI
Osallistujien kommenttipuheenvuoroja
maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen, Uudenmaanliitto