RAKLI klinikassa kerättiin ideoita Helsingin keskustan kehittämiseksi

RAKLIn klinikat ovat jo vuosien ajan tarjonneet yhteistyömahdollisuuksia ja uusia innovaatioita erilaisiin hankkeisiin, joissa osapuolet etsivät yhteisiä ratkaisuja ja toteutusmalleja toiminnan eteenpäinviemiseksi.

Kevään aikana yhdessä näistä klinikoista kehitettiin ideoita Helsingin kävelykeskustan laajentamisesta ja maanalaisen kokoojakadun toteuttamisesta Helsingin kaupungin edustajien ja keskusta-alueen merkittävien kiinteistönomistajien, kaupan toimijoiden sekä elinkeinoelämän järjestöjen kesken. Klinikan työpajoissa osallistujat pääsivät yhteistuumin pohtimaan toimivuuden ja elin- ja vetovoiman kannalta keskeisiä tarpeita, haasteita, kipupisteitä ja reunaehtoja sekä ideakoosteita. Tavoitteena on ollut, että työpajojen tuloksia kaupunki voi hyödyntää yleissuunnitteluvaiheessa.

Markkinavuoropuhelu-klinikan rinnalla kartoitettiin suunnittelutoimistojen ideoita kävelykeskustan laajentamisesta ja maanalaisesta kokoojakadusta. Kaupunki sai kahdeksalta toimistolta ehdotuksia, joita Katariina Baarman ja Sirpa Kallio esittelivät klinikan tulosseminaarissa. Tavoitteena oli ideoida keskustan liikkumisen, huoltoliikenteen, pysäköinnin ja satamaliikenteen sekä kävelykeskustan viihtyisyyden ja toiminnallisuuden kannalta mahdollisimman hyvä ja toimiva kokonaisratkaisu. Ideoihin voit tutustua täällä.

Kokeilut keskustan kehittämiseksi saatava liikkeelle mahdollisimman pian

Klinikan loppuseminaarissa syyskuussa osallistujat pääsivät tutustumaan tuloksiin, jotka esitteli RAKLIn Kimmo Kurunmäki. Kurunmäen mukaan työpajoissa korostui teemasta riippumatta se, että vaikka kyseessä on iso kokonaisuus keskustan kehittämisestä maanpäällisin ja -alaisin ratkaisuin, niin toimenpiteitä toivottiin toteutukseen jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

”Osallistujat peräänkuuluttivat muun muassa nykyisten kaupan kuumien vyöhykkeiden kohentamista ja kehittämistä kokonaisuudeksi, ja rohkaisivat tuottamaan kaupallisia teemoja keskustan alueelle, kuten nykyinen design district. Myös kulkureitistön kehittämiseen toivottiin panostuksia esimerkiksi tiettyjen katualueiden kattamisella. Tärkeänä nähtiin myös erilaiset kokeilut, joita voidaan toteuttaa ripeästikin”, summasi Kurunmäki klinikan tuloksia.

Klinikan osallistujat näkivät juuri maanalaisen kokoojakadun yhtenä kävelykeskustan kehittämisen reunaehtona. Myös saavutettavuuteen kaikilla kulkumuodoilla ja keskustan tavaranjakelun sujuvuuteen kiinnitettiin paljon huomiota.

Nykytilanteen ymmärtäminen ja pitkäaikaisten vaikutusten arviointi on myös tärkeää aidon tilannekuvan saamiseksi. ”Keskustassa jakelu lisääntyy ja tulee yhä nopeatempoisemmaksi. Liikkuminen muuttuu, kuten myös kaupan tilantarve, ja siksi tarvitaan myös reaaliaikaista dataa kaupunkikehittämisen tueksi. Lisäksi keskustan on pysyttävä toimivana myös siellä toteuttavien hankkeiden aikana. Tässä on monta tekijää, jotka on otettava huomioon ja jotka lisäävät tilanteen haastavuutta”, toteaa Kurunmäki.

Tavoitteena elävä kaupunki myös iltaisin

Keskustan kehittämisessä yhtenä oleellisena seikkana nähtiin tapahtumat, joiden merkitys yhteisöllisyyden ja viihtyisyyden luojan kasvaa. Kaupunkilaisten itse toteuttamille tapahtumille tulee osoittaa paikkoja ja sallia tapahtumien järjestäminen ilmoitusmenettelyllä. Tapahtumilla kaupunki pidetään avoimena ja vireänä klo 17 jälkeenkin, ja samalla ne tukevat keskustan kaupallisia sekä kulttuuripalveluita. Samaa peräänkuulutettiin myös tulosseminaarin kommenttipuheenvuoroissa.