RAKLIn klinikasta toimenpide-ehdotuksia liikkumisen palveluiden kehittämiseen

RAKLIn MaaS-palvelut ja kaupunkikehittäminen -klinikassa, jonka tulosseminaari järjestettiin huhtikuussa, tavoitteena oli selvittää liikkumisen palvelujen kehitysedellytyksiä kiinteistönomistajan, kaupungin ja palveluntuottajan näkökulmasta. Klinikan neljässä työpajassa osallistujat pääsivät pohtimaan yhdessä, kuinka kestävien liikkumisen tapojen lisääntyminen, sähköistyminen, tiedon välitys, automatisaatio, jakamistalous ja uudet liikkumisen palvelut muokkaavat kaupunkiympäristöä ja millaisia toimenpiteitä tulisikin ottaa huomioon kaupunkiympäristön toimivuuden edistämiseksi.

Kaupungilta liikkumisen palveluiden kehittäminen edellyttää niin resursseja, poliittista tahtoa kuin johdonmukaisuutta päätöksiin. Lisäksi kilpailun mahdollistaminen, raja-aitojen purkaminen sekä hyvin saavutettaville alueille kaavoituksen tekeminen ovat osa sujuvampia MaaS-palveluita. Tehokas tietoliikenneverkko sekä uudenlaisen pilottikulttuurin luominen puolestaan edesauttavat kehitystä ja tuovat erilaisia mahdollisuuksia tarjolle. Tärkeässä osassa ovat myös uudenlainen pilotointikulttuuri, joka mahdollistaa kokeilut ja sopivan palveluverkon luominen.

Kiinteistönomistajalta taas edellytetään niin pitkäaikaista sitoutumista ratkaisuihin kuin tilojen joustavuutta sekä monikäyttöisyyttä unohtamatta latauspisteitä, huoltotiloja sekä pysäköintipaikkojen joustavaa käyttöä. Ne toimivatkin eräänlaisena MaaS-palveluiden mahdollistajana.

Palveluntuottajien osalta tärkeää on toiminnan varmuus ja jatkuvuus. Esille nousi myös luotettavuus, vastuullisuus sekä käyttäjälähtöisyys. Edellytyksiksi nähtiin myös monipuolinen palveluvalikoima, joka muuntautuu muuttuvien tarpeiden mukaan, selkeää laskutusmallia unohtamatta. Yhteistyö kaupungin kanssa on keskeisessä osassa. Tärkeäksi koettiin myös luoda käyttäjille palautekanava yhteistyössä kaupungin kanssa.

Maankäytön suunnittelussa joustavuus on keskeisessä asemassa. Tämä tarkoittaa laadukkaita joukkoliikenneyhteyksiä, tehokasta rakentamista sekä hyviä kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia. Erityisen tärkeänä nähtiin liityntäpysäköinti sekä ihmisten ja tavaroiden jättöön varattava tila, joihin tulisi löytää ratkaisu mikä palvelee myös 10 vuoden päästä. Kaavoihin tulisi sisällyttää muuntojoustoa, liikkumisen dataa tulisi hyödyntää kaavoituksessa ja uusia alueita toteuttaessa tulisi mennä joukkoliikenne edellä, jolloin kynnys hankkia oma auto tulee korkeammaksi.

Kattavampi raportti klinikan tuloksista on luettavissa toukokuussa RAKLIn sivuilla.