Turusta mallia lähiöiden kehittämiseen

Turussa käynnistettiin 17.3.2016 klinikka, jonka tavoitteena on lähiöiden elinvoimaisuuden lisääminen. RAKLI on Turun kaupungin toimeksiannosta koonnut asuinalueiden kehittämisen keskeisiä toimijoita työstämään yhdessä ratkaisuja ja toimintatapoja, joista kevään aikana järjestettävissä työpajoissa syntyy ”Turun malli” asuinalueiden uudistamiseen. Klinikka aloitettiin seminaarilla, jossa kuultiin puheenvuoroja lähiöistä ja niihin liittyvistä kehitystoimista.

Viihtyisä asuinympäristö ja hyvät palvelut ovat lähtökohtia kaupunkilaisten hyvinvoinnille. ”Turku haluaa olla kiinnostava ja rohkeasti uudistuva kaupunki. Meillä on lukuisia vahvuuksia, kuten merenläheisyys ja monipuolinen osaaminen, joita on hyvä hyödyntää kaupunkia kehittäessä”, sanoi Turun kaupunkikehitysryhmän johtaja Pekka Sundman.

Lähiökehittäminen ei onnistu yksin

Pekka Sundman korosti, etteivät julkiset resurssit ole lisääntymässä, minkä vuoksi tarvitaan yhä älykkäämpiä toimintamalleja, kumppanuuksia ja yhteistyötä asukkaiden kanssa. Toimialajohtaja Minna Sartes jatkoi: ”On tärkeää luoda kokonaisvaltainen malli siihen, miten palveluiden, rakennetun ympäristön ja asukkaiden intressit yhdistetään kaupunkien kehittämisessä. Mukana on aina suuri joukko ihmisiä. Esimerkiksi vapaa-aikatoimialan rooli kaupunkiympäristöjen kohentamisessa on ennalta ehkäisevä.”

RAKLIn klinikkatyöskentely kokoaa yhteen ammattilaiset, joilla on halua ja taitoa kehittää rakennettua ympäristöä ja siihen liittyviä toimintamalleja. ”Elinvoimaa lähiöihin -klinikalla luodaan asuinalueiden kehittämiseen mallit, joita voidaan hyödyntää Turun ohella muuallakin Suomessa”, kuvaili RAKLIn kehitysjohtaja Erkki Aalto käynnistyneen klinikan tavoitteita.

Monipuolista kokeilemista Pansio-Pernossa

Lähiökehittämisen pilottikohteeksi ja klinikan työskentelyalustaksi on valittu Pansio-Pernon alue, jolla on paljon potentiaalia uudistua. ”Koulutusaste alueella on alhainen, työttömyys korkea ja turvallisuuden tunne heikko. Hyvää on keskivertoa parempi demograafinen huoltosuhde, kattavat palvelut ja joukkoliikennetyytyväisyys”, kertoi kehittämispäällikkö Juhani Pärtty.

Tarkemmin Pansio-Pernon vahvuuksista kertoivat kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti, hankekoordinaattori Katri Arnivaara ja kulttuurisihteeri Irina Niemimäki. ”Alueella on vahva historia työntekijöiden asuinpaikkana ja telakka-alueen tulevaisuuskin näyttää valoisalta. Esimerkiksi suunnitteilla oleva Blue Industry Park kohentaa alueen tilannetta entisestään tästä näkökulmasta”, kertoi Nella Karhulahti. Pansio-Pernossa on saatu hyödyllisiä kokemuksia asukkaiden osallistamisesta. ”Nuoria on esimerkiksi kutsuttu mukaan uimarannan rakennusten kunnostustalkoisiin, ja kolmas sektori tarjoaa runsaasti toimintaa Hövelin pop up -tilassa, joka nyt pääsee vakituisemmin asettumaan Fingerroosin säätiön rahoittamaan Me-taloon”, iloitsivat Katri Arnivaara ja Irina Niemimäki.

Oppia tehdystä ja lisää suunnitelmallisuutta

Turussa on tehty paljon hyvää työtä muun muassa Asuinalueiden kehittämisohjelman puitteissa. ”Yhteistyötä on tehty poikkihallinnollisessa verkostossa. Meillä on hyviä kokemuksia muun muassa lähiövision määrittelystä ja alueiden profiloinnista”, Turun kaupungin paikkatietokoordinaattori Katariina Hilke kertoi. Elinkeinoasiamies Aino Ukkola pohtii asuinalueiden kehittämistä yritysten näkökulmasta. ”Uudisalueilla elinkeinoelämän tarpeet otetaan luontevasti huomioon, mutta tähän pitää varata resursseja myös olemassa olevaa kaupunkia kehitettäessä”, Ukkola muistutti. ”Turussa on nyt klinikan myötä mahdollisuus nousta seuraavalle askelmalle asuinalueiden kehittämisessä. Yhteistyöhön tarvitaan vielä lisää potkua ja kaupunkitasolla meidän täytyy priorisoida, miten edetään”, summasi kehittämispäällikkö Heini Parkkunen.

Jyrkkälässä on kehitetty asuinkerrostalojen korjaamisen tapoja, joita pohjustettiin RAKLIn klinikalla vuonna 2014. ”Allianssimalli on osoittautunut meillä hyvin toimivaksi. Oppiva prosessi lisää kustannustehokkuutta ja tekemisen tarkoituksenmukaisuutta”, kuvaili KOy Jyrkkälänpolun toimitusjohtaja Marjatta Roth. Härkämäessä puolestaan valmistellaan asunto-osakeyhtiövaltaisen alueen korjaamista. ”Meillä on tekeillä 30 vuoden strategiset ylläpito- ja kehittämissuunnitelmat. Kun korjaaminen voi maksaa helposti saman verran kuin on asunnon arvo, pitää olla realisti ja tehdä valintoja”, painotti kehityspäällikkö Katja Soini Vahanen-yhtiöistä. TVT-Asuntojen kehittämispäällikkö Johannes Malmi korosti, ettei pelkkä korjaaminen riitä: ”Samalla on loistava tilaisuus tarkastella alueen identiteettiä ja sen kehitystä sekä miettiä tulevaisuutta olemassa olevista lähtökohdista.”

Rohkeasti uutta kohti

Kaupunkitaloudellisesta näkökulmasta lähiökehittämistä tarkastelee tohtorikoulutettava Antti KurvinenTampereen teknillisestä yliopistosta. ”Olemassa olevan alueen kehittäminen eroaa taloudellisesta suuresti uuden rakentamisesta. Kertainvestoinnit eivät ole yhtä merkittäviä ja asukkaat pitää ottaa mukaan prosessiin eri tavalla. Asuntomarkkinat vaikuttavat osaltaan siihen, mitä voidaan toteuttaa, mutta toisaalta uudistaminen myös heijastuu markkina-arvoihin”, Kurvinen listasi. Summa summarum erityisasiantuntija Jaana Nevalainenympäristöministeriöstä kehotti kaikkia asuinalueiden kehittäjiä riisumaan naamiot ja hyppäämään epämukavuusalueelle. ”Kannattaa tehdä eri tavalla kuin ennen ja heittäytyä reippaasti. Työkaluja on koottu muun muassa tuoreeseen Eläköön lähiö! -kirjaan ja toivon, että hyviä uusia reseptejä saadaan valtakunnalliseen käyttöön myös tältä klinikalta”, Nevalainen kannusti.

Klinikkatyön tuloksista kerrotaan Turussa 7.6.2016 järjestettävässä seminaarissa.