Aamukahvi Annankadulla: Kaupunkimallit ovat alusta palveluille

Rakentamisessa tietomallit ovat jo itsestään selvä valinta työkaluksi. Nyt mallintaminen on kehittymässä seuraavalle tasolle, kun kaupunkimalleja muodostetaan kiivaasti, ja niihin liittyviä uusia sovelluksia syntyy jatkuvasti. Kehitystyö on hyvässä vauhdissa, mutta täysimääräisesti kaupunkimalleja ei vielä osata hyödyntää. Tärkein toive mallien suhteen on kaikilla osapuolilla se, että niiden tekemiseen löydettäisiin yhtenäiset tavat ja tieto olisi helposti käytettävissä.

Tekninen johtaja Mikko Somersalmi sanoi Aamukahvi Annankadulla -tilaisuutta avatessaan, että tapaamisen tavoitteena on lisätä käytännön ymmärrystä ja tuoda osapuolia yhteen. Kaupunkimallien hyödyntämisestä kertoivat Tapani Honkanen Espoon kaupungilta ja Tapio Ahomäki Trimbleltä. Kiinteistönomistajien malleihin liittyviä tarpeita pohdiskeli Juha Tiuraniemi Realprojektista.

Parhaita toimintatapoja kehitetään

Tapani Honkanen aloitti puheenvuoronsa kertomalla, että Euroopassa tiedonsiirtomuodon määrittelevä standardi on CityGML. ”Tärkeintä olisi laatia tasalaatuisia ja eri alustoilla toimivia kaupunkimalleja. On ajanhukkaa tehdä samasta paikasta lukuisia malleja eri toimijoiden käyttöön”, Honkanen painotti. Keskeistä on rikastaa tietokantaa jatkuvasti ja analysoida sitä. Honkanen mainitsi esimerkkinä Helsingin kaupungin 3D-mallin, joka jaetaan avoimena datana ja on kaikkien vapaasti käytettävissä. Tämä takaa mallin laajan hyödyntämisen. Käytettävyyden näkökulmasta on tärkeää, että malli kehittyy jatkuvasti ja on ajantasainen.

”Kaupunkimalleille ei vielä ole vakioitunutta käyttötapaa. Tavoitteena on, että niiden päälle voisi kehittyä lukuisia uusia palveluja, erilaisia sovelluksia”, Honkanen kuvaili. Espoossa käytössä on kevyt ja käyttökelpoiseksi osoittautunut kaupunkimalli, johon arkkitehtien on helppo yhdistää omat suunnitelmansa. Sitä hyödynnetään jo kaupunkisuunnittelussa, rakennusvalvonnassa ja infrarakentamisessa. ”Etenkin tietoa maanalaisesta maailmasta haetaan kaupunkimalleista. Erinäisten putkien ja johtojen sijainti kiinnostaa. Kun tiedetään paremmin, millaisia olemassa olevia rakenteita on, syntyy kustannussäästöjä”, Tapani Honkanen sanoi ja jatkoi, että vaatimustaso mallin luotettavuudelle vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi johtokarttamallinnuksen korkeusasemien oikeellisuuteen liittyy vielä haasteita.

Uusilla välineillä lisää tehoa

”Tiedon kerääminen reaalimaailmasta ja sen vieminen tietokantaan alkoi jo parikymmentä vuotta sitten. 3D-tarkastelu on tullut tähän lisäksi ja nyt kertynyttä tietoa käytetään uudella tavalla”, kertoi Tapio Ahomäki. Kantakartta 1.0 korvasi kynällä piirtämisen, kantakartta 2.0 toi mukanaan paikkatiedon hyödyntämisen ja nyt ollaan siirtymässä luokitellun 3D-aineiston ja sähköisten palvelujen ajasta City Information Modelingin avulla kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen keskiöön. Tämä muuttaa työtapoja ja auttaa tiedon yhdistämisessä.

Kaupunkimalleissa visualisointi voidaan viedä tarpeenmukaiselle tasolle. Kyseessä eivät ole erilliset projektit, vaan aina ajantasainen työkalu. Malli luo tietynlaisen erikoisefektin, jonka taustalla on tarve ja tarina. ”Graafinen malli auttaa ymmärtämään ja havainnollistamaan. Käytännönläheisyytensä vuoksi se helpottaa myös maallikoiden tutustumista suunnitelmiin”, lupasi Tapio Ahomäki. Kolmiulotteisuus parantaa suunnitelmien laatua ja mallintaminen nopeuttaa rakentamista sekä auttaa säästämään kustannuksia.

Helppokäyttöisiä apuvälineitä hahmottamiseen

Kaupunkimalleja käytetään esimerkiksi aurinkoenergiapotentiaalin selvittämisessä ja Espoossa kaupungin alulle paneva energiatietopalvelu on jo siirtynyt yksityisen sovelluskehittäjän työstettäväksi. Muita Tapani Honkasen mainitsemia käyttötarkoituksia ovat melulaskenta ja CityPlanner, joka mahdollistaa sidosryhmien välisen vuorovaikutuksen ja helpottaa kaupunkilaisten osallistamista alueiden suunnitteluun. ”Hyvää tuotekehitystä tehdään paljon ja uskon, että kaupunkimallinnuksessa on myös paljon vientipotentiaalia”, totesi Tapani Honkanen.

Juha Tiuraniemi kuvaili, kuinka paljon tietoa kiinteistöjohtamisen pohjaksi jatkuvasti tarvitaan. Rajanveto tiedon hyödyllisyydestä ja relevanttiudesta on jatkuvaa. Hän nosti esiin kaupunkimallien vahvuutena sen, että niiden avulla liikkumista voidaan tarkastella osana kaupungin kehittymistä. ”Uskon, että kaupunkimallista on paljon apua esimerkiksi alueiden käytettävyyden arvioimisessa. On hyvä päästä peilaamaan sitä, miten uusia ja vanha kytkeytyvät toisiinsa”, Tiuraniemi maalaili. Tärkeinä edellytyksinä kaupunkimallien hyödyntämisen lisääntymiselle hän piti niiden avoimuutta, ajantasaisuutta ja helppokäyttöisyyttä.