Alan järjestöt pettyivät: Vakavimpiin asumishäiriöihin ei vieläkään keinoja puuttua tehokkaasti

Alan järjestöt ovat vaatineet lakiin asuinhuoneiston vuokrauksesta säännöstä, joka antaisi vuokranantajille mahdollisuuden puuttua vakaviin asumishäiriöihin. Tänään lausuttavaksi tullut hallituksen esitysluonnos ei kuitenkaan sisällä tätä kaivattua muutosta. Järjestöt ovat huolissaan, että ilman tarvittavia lainsäädännöllisiä muutoksia vakavimpia asumishäiriötilanteita ei saada ratkaistua. 

Asumishäiriöiden määrä on kasvanut viime vuosien aikana ja ongelma on tunnistettu myös hallitusohjelmassa. Vuokranantajien ja taloyhtiöiden keinot puuttua häiriötilanteisiin ovat kuitenkin edelleen hyvin rajalliset, mikä vaikeuttaa tilanteiden tehokasta ratkaisemista. Alan järjestöjen mukaan käynnissä oleva huoneenvuokralainsäädännön uudistus ei ole tuomassa helpotusta ongelmaan, vaikka häiritsijän naapureina asuvien tarve kotirauhan suojaan on ilmeinen.

Lausunnolla olevassa lakiesityksessä vuokrasopimuksen purkuun esitetään lisättäväksi uusi purkuperuste, jos purkamiseen on erittäin painava syy. Tämä voisi tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun vuokralainen viettää häiritsevää elämää tai syyllistyy vakavaan väkivaltarikokseen vuokra-asunnon lähiympäristössä. Järjestöjen mielestä lisäys on tarpeellinen, mutta ei mahdollista kaikista vakavimpiin asumishäiriöihin puuttumista, kun riittävää näyttöä purkuperusteen olemassaolosta voi olla käytännössä hankalaa kerätä.

Järjestöt ovat edellyttäneet vuokranantajille ja asunto-osakeyhtiöille mahdollisuutta saada poliisilta olennaiset tiedot asuntoon kohdistuneista hälytystehtävistä esimerkiksi häätöoikeudenkäyntejä varten. Tämä mahdollistaisi häiriötilanteisiin reagoinnin nykyistä nopeammin ja tehokkaammin.

Vuokrasopimuksen purkamistilanteissa näyttövelvollisuus häiriöistä on vuokranantajalla ja vastaavasti huoneiston hallintaanottotilanteissa asunto-osakeyhtiöllä, joten sopimuksen purkamiseen tai hallintaanottomenettelyyn ei voida lähteä puutteellisen näytön perusteella.

Normaalitilanteessa vuokranantaja ja yhtiö keräävät näyttöä asumishäiriöistä esimerkiksi haastattelemalla naapureita. Naapureita on kuitenkin vaikea saada häiriötilanteissa todistajiksi oikeusprosessiin, koska todistajien henkeen tai terveyteen kohdistuvat uhkaukset ovat yleistyneet. Nykytilanne on kohtuuton, sillä esimerkiksi 50 asukkaan taloyhtiössä yhden asukkaan häiriköinti voi heikentää merkittävällä tavalla muiden asukkaiden asumista ja kotirauhaa.

Järjestöt toivovat, että lausuntovaiheen jälkeen oikeus tiedonsaantiin lisätään lakiesitykseen ennen sen antamista hallituksen esityksenä eduskunnalle.

Lisätietoa:

Aija Tasa, johtaja, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry, 050 327 2077, aija.tasa@rakli.fi
Anne Viita, toiminnanjohtaja, Vuokralaiset VKL ry, 050 588 3483, anne.viita@vuokralaiset.fi
Virpi Hienonen, johtava lakiasiantuntija, Suomen Kiinteistöliitto ry, 09 1667 6361, virpi.hienonen@kiinteistoliitto.fi
Tarik Ahsanullah, lakiasiainjohtaja, Suomen Vuokranantajat ry, 045 114 3854, tarik.ahsanullah@vuokranantajat.fi