Asunto-osuuskunnat kiinnostavat ja arveluttavat

RAKLI ja Pellervon taloustutkimus PTT julkistivat selvityksen asunto-osuuskunnista. Tavoitteena oli selvittää, millaisia toteutuksia maailmalla on käytössä, arvioida niiden soveltuvuutta Suomen asuntomarkkinoille ja antaa ehdotus uudesta asunto-osuuskuntamallista. Kattava selvitys kiinnosti, ja keskustelu julkistustilaisuudessa oli vilkasta.

Ministeri Kimmo Tiilikainen sanoi videotervehdyksessään, että osuuskuntaliikkeen arvopohja sopii hyvin asumiseen ja on suomalaisille valmiiksi tuttu esimerkiksi kaupasta ja vakuutusyhtiöistä. ”Asumiseen tarvitaan lisää joustavuutta. Ihmisten pitää voida muuttaa työn perässä ja kotien pitää myös muuntua elämäntilanteiden ja tarpeiden mukaan”, ministeri Tiilikainen luetteli. Hän arvioi, että hallitus tutkii tarkasti, olisiko asunto-osuuskuntien vauhdittamiselle Suomessa edellytyksiä.

Erityispiirteenä yhteisöllisyys

Asunto-osuuskunnat olisivat yksi mahdollinen tapa lisätä asuntotarjontaa niillä alueilla, joilla kysyntä ylittää tarjonnan. ”Kiinnostavia näkökulmia ovat esimerkiksi asuntojen kohtuuhintaisuus ja muunneltavuus sekä yhteisöllisyys ja palvelut osuuskunnissa. Asukkaat voisivat myös päästä vaikuttamaan nykyistä enemmän kotiensa ominaisuuksiin ja laatuun rakentamisvaiheen aikana.”, kuvaili selvityksen laatinut liiketaloustutkija Heidi Forsström-Tuominen. Hän kuitenkin totesi, ettei nyt julkaistu selvitys ota kantaa esimerkiksi asunto-osuuskuntien todelliseen hintatasoon, ja jatkotutkimusta tarvitaan.

Yhtenä vaihtoehtona asunto-osuuskuntien syntymiselle esitettiin selvityksessä olemassa olevien osuuskuntien toimialaliukumat. ”Toisen asteen osuuskunnat voisivat vaikuttaa ainakin omistamisen kustannuksiin ja hoitokuluihin. Erityisen tärkeää on se, että kiinteistöjen ylläpito hoidettaisiin ammattitaitoisesti”, alleviivasi kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen HOK-Elannosta. Yksi tapa ratkaista asunto-osuuskuntien hallinnointi toimivasti olisi alueyhtiöiden perustaminen. ”Kaupan alalla voisin ajatella, että rakennuttaisimme asunto-osuuskuntia työntekijöillemme, joiden on vaikea löytää koteja kovan hintatason kaupunkiseuduilta”, Karjalainen visioi.

Asumisen innovaatioita tarvitaan

OP Kiinteistösijoituksen johtaja Markku Mäkiaho kertoi, että nykyiset osuuskuntatoimijat etsivät jatkuvasti uusia keinoja laajentaa toimintakenttäänsä. ”Olemme jo aloittaneet terveyspalveluiden tuottamisen ja sähköautojen vuokraamisen. Aivan hyvin myös asunto-osuuskunnat voisivat olla osa asumisen palvelut -kokonaisuutta, jos malli osoittautuu jatkoselvityksissä toimivaksi”, Mäkiaho uumoili. Yksi arvioitava asia on se, kuinka paljon uutta tuotantoa tarvittaisiin, että hinnat lähtisivät laskemaan.

Markku Mäkiaho harmitteli sitä, että useat hyvät kokeilut asuntorakentamisessa kaatuvat siihen, ettei riittävän joustavasti kaavoitettuja ja heti rakentamiskelpoisia tontteja löydy. ”Rakentamiseen tarvittaisiin reippaasti lisää tuotannon kehittämistä, ja enemmän pitkäjänteistä elinkaariajattelua, olipa omistusmuoto mikä hyvänsä”, Mäkiaho pohdiskeli. Lisäksi Mäkiaho korosti, että on vaikutettava rakentamisen kustannusten alentamiseen. Kaupunkien näkökulmaa avannut asuntojohtaja Auli Heinävä Tampereelta painotti, että kuntien tehtävä on tarjota asukkaille sitä, mitä he haluavat. Kunnat voivat päättää, millaiselle asumiselle tontteja kaavoittavat.

RAKLIn tulostiivistelmä raportista
Lehdistötiedote: Asunto-osuuskuntamalli toisi toteutuessaan vaihtoehtoja asuntomarkkinoille