Asunto-osuuskuntamalli toisi toteutuessaan vaihtoehtoja asuntomarkkinoille
Lehdistötiedote: Suomessa vähän käytetty asunto-osuuskuntamalli voisi tuoda uusia vaihtoehtoja asuntomarkkinoille, kun haetaan ratkaisuja kohtuuhintaiseen asumiseen kasvukeskuksissa. Pellervon taloustutkimuksen PTT:n RAKLIlle toteuttaman selvityksen mukaan esimerkiksi osuustoiminnalliset organisaatiot voisivat mahdollisesti toteuttaa osuuskunta-asumista.
Selvityksessä on kartoitettu kansainvälisiä kokemuksia asunto-osuuskunnista sekä asunto-osuuskuntiin liittyviä tarpeita ja mahdollisuuksia Suomessa. Niiden perusteella on laadittu ehdotus uudenlaiseksi asunto-osuuskuntamalliksi.
Selvityksessä on kattavasti tutkittu reunaehtoja uudelle asunto-osuuskuntamallille, joka monipuolistaisi asumisen vaihtoehtoja olemassa olevien rinnalla. Lisäksi se toimii keskustelunavauksena hyvän asumisen kehittämiselle.
Mallia voitaisiin hyödyntää olemassa olevien asumismallien kehittämisessä, ja osuustoiminnalliset organisaatiot, kuten osuuskaupat, voisivat toimialaliukumien kautta toteuttaa osuuskuntamuotoista asumista. Periaatteessa jokin taho voisi myös perustaa kokonaan uuden asunto-osuuskuntaorganisaation ja -verkoston.
Mallissa korostuu kohtuuhintaisuus ja yhteisöllisyys
Ehdotettu asunto-osuuskuntamalli olisi markkinaehtoinen ja vapaarahoitteinen. ”Keskeistä uudessa mallissa olisi ammattimainen johtaminen ja hallinnointi, terveet osuustoiminnan periaatteet sekä organisoituminen paikalliselle ja yhteenliittymätasolle”, kuvailee PTT:n liiketaloustutkija Heidi Forsström-Tuominen. Malli ehdottaa siirtymistä yhä selkeämmin talokohtaisuudesta suurempaan verkostoon ja yhteistyöhön. Malli on mahdollista toteuttaa esimerkiksi siten, että joukko asunto-osakeyhtiöitä perustaa osuuskunnan toimimaan niiden yhteenliittymänä.
Asunto-osuuskuntamalliin sisältyy kannusteet asukaslähtöiseen, kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen asumiseen, sillä toiminnan tarkoituksena on tuottaa hyötyä jäsenille. ”Edut asukkaille syntyvät asumisen aikana, eivätkä esimerkiksi vasta asuntoa myytäessä”, Heidi Forström-Tuominen painottaa. Malliin liittyvät myös elinkaariajattelu ja alueellinen toiminta, jotka mahdollistaisivat esimerkiksi terveydenhuolto- ja päiväkotipalvelut asuinkortteleissa. Tällaisten palvelujen ja yhteisöllisyyden tarpeet todennäköisesti lisääntyvät, kun jakamistalous voimistuu ja yksinäisyys yhteiskunnassa lisääntyy.
Mallissa asunto-osuuskunta on kiinteistöjen omistaja ja hallinnoija, ja sen jäseniä ovat pääasiassa asukkaat. Nämä asunto-osuuskunnat olisivat laajemman yhteenliittymän jäseniä. Osuuskunta tarjoaa jäsenilleen sekä hallintaoikeus- että vuokra-asuntoja, mikä mahdollistaisi mukaan pääsemisen erilaisilla tulotasoilla. Malliin ei sisälly julkisen toimijan tekemää asukasvalintaa.
Suomessa asunto-osuuskuntia on vähän, mutta Euroopassa malli on laajasti käytössä muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Itävallassa. PTT:n asunto-osuuskuntaselvityksen tilasi RAKLI ry ja sitä rahoittivat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ja ympäristöministeriö, Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja MAL-verkosto sekä Pellervo-Seura.
Lisätietoja:
RAKLI: Aija Tasa, johtaja, puh. 050 327 2077, aija.tasa(at)rakli.fi
Pellervon taloustutkimus: Heidi Forsström-Tuominen, liiketaloustutkija, PTT, 040 836 4366 heidi.forsstrom-tuominen(at)ptt.fi
PTT Raportti: Asunto-osuuskunta – Uusi yhteisöllinen rakentamisen ja asumisen malli
RAKLIn tulostiivistelmä raportista