Eväitä onnistuneeseen korjausrakentamiseen

Oikeat ihmiset, realistiset tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt. Niistä onnistunut korjausrakentaminen on tehty. Aiemmin syksyllä käynnistyneen korjausrakentamisen yhteishankkeen tavoitteena on kehittää korjausrakentamista vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Hankkeen ensimmäinen osio on valmistunut. Raklin vetämässä korjausrakentamisen yhteishankkeessa on mukana Rakennusteollisuus RT, SKOL, ATL, useita tilaajia, suunnittelijatoimistoja ja urakoitsijoita.

Rakli vetää Korjausrakentamisen kehittämisen yhteishanketta. Hankkeen tavoitteena on yhdessä Rakennusteollisuus RT:n, SKOL:n, ATL:n ja useiden tilaajien, suunnittelijatoimistojen ja urakoitsijoiden kanssa kehittää korjausrakentamista vastaamaan tulevaisuuden tarpeita muun muassa vastuullisuuden ja tehokkuuden näkökulmasta. Hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen on nyt valmistunut.

Ensimmäisessä vaiheessa etsittiin yhteisiä keinoja, kuinka korjausrakennehankeen suunnittelu ja hankinnat kannattaa suunnitella ja toteuttaa, millaista erityisosaamista tarvitaan ja miten hankkeen toteutus ja suunnittelu aikataulutetaan. Työpajoissa määriteltiin myös, kuinka eri palaset saadaan sovitettua yhteen niin, ettei prosessissa synny aukkoja ja rikkinäistä puhelinta.

Pelisääntöjä, suunnitelmien viilausta ja erityisosaamista

Työpajan tuloksissa korostui yhteisten pelisääntöjen sopiminen ja niihin sitoutuminen. Onnistuneen rakennushankkeen avaimena on kolmen osapuolen yhteinen tilannekuva ja tavoitteet. Jo hankesuunnittelun aikana käydään tarkasti läpi tilaajan ja tilan käyttäjän toiveet ja tavoitteet korjatulle rakennukselle. Varhaisessa vaiheessa tunnistetaan myös korjattavan kohteen mahdollisuudet ja rajoitteet, eli laaditaan suorituskykyanalyysi ja siihen liittyvät riskit. Näin tavoitteet ja toiveet pysyvät realistisina.

Korjaushankkeissa on tyypillistä, että matkan varrella paljastuu yllätyksiä, joihin ei ole pystytty valmistautumaan suunnitteluvaiheessa. Korjausrakennushankkeen kannalta on oleellista, että suunnitelmia voidaan viilata rakennustöiden edetessä. Suunnittelijoiden ja työmaatoteutuksen välillä tulee olla hyvä yhteys ja suunnittelijoille varataan työmaavierailuaikoja. Jotta yllätyksiä ei tulisi, kohteen purku-urakka halutaan tehdä jo hankesuunnittelun aikana. Näin purku-urakka voidaan toteuttaa erillisenä urakkana, josta saadaan arvokasta tietoa itse rakennusvaiheen suunnitteluun.

Suunnitteluvaiheessa käydään läpi, millaista ammattitaitoa hankkeessa tarvitaan. Milloin erikoisurakoitsijoita kannattaa hyödyntää, kuka johtaa hankkeen eri vaiheita ja millaista ammattitaitoa suunnittelijalta vaaditaan työmaakatselmuksiin.

Korjausrakentamisen kehittämisen yhteishanke jatkuu ensi vuoden puolella. Silloin pureudutaan muun muassa hankkeen kestävyys- ja digitalisuustavoitteiden läpivientiin, osaamisen vahvistamiseen ja hankkeiden johtamiseen.