Rakennuttamisen ja ylläpidon kehittäminen, kiinteistön elinkaari ja vastuullisuus, rakennuttamisen säädösympäristö
Perjantaina 7.2.2020 allekirjoitettiin RAKLIn historian ensimmäinen green deal -sopimus. Sopimukseen sitoutuvat toimijat ottavat käyttöönsä purkukartoituksen ja jakavat tietoa purkamisesta syntyvistä materiaaleista.
Rakennusten purkaminen ja korjaaminen aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 1,3 miljoona tonnia jätettä. Ympäristöministeriö ja RAKLI allekirjoittivat kestävän purkamisen sopimuksen, jonka tavoitteena on hyödyntää vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä uudelleen.
“Sopimus osoittaa, että kiinteistö- ja rakentamisala on valmis toimimaan kiertotalouden ja hiilineutraaliuden hyväksi. Haluamme rohkaista kaikkia jäseniä vastuullisen purkamisen tielle ja kannustaa konkreettiseen toimintaan”, sanoo RAKLIn hallituksen puheenjohtaja Jani Nieminen.
Sopimus edistää kiertotaloutta ja suitsii kasvihuonepäästöjä. Rakennusala aiheuttaa tällä hetkellä niistä kolmanneksen. Ensimmäisinä sopimukseen sitoutuivat Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, OP Kiinteistösijoitus Oy ja Ylva.
Sopimukseen sitoutuminen oli Ilmarisen vastuullisuuspäällikkö Anna Hyrskeen ja OP Kiinteistösijoitus Oy:n rakennuspäällikkö Kari Kangasmaan mukaan helppo päätös. Kiinteistöjä puretaan ja korjataan jatkossa yhä enemmän.
“On olemassa paljon tyhjiä neliöitä ja käyttämättömiä kiinteistöjä, joille pitäisi saada uusi elämä. Green deal kannustaa tekemään sen kannattavalla ja ilmastoystävällisellä tavalla”, sanoo Kangasmaa.
Purkaminen on rakennuksen elinkaaren viimeinen etappi. Anna Hyrskeen mukaan purkamista tulisi kuitenkin ajatella jo ennen uuden kiinteistön rakentamista.
“Jo suunnittelussa tulisi ottaa huomioon uuden rakennuksen tulevat korjaustarpeet, purkaminen ja materiaalien kierrättäminen, jotta hyödynnettäväksi kelpaamatonta jätettä syntyisi mahdollisimman vähän”, hän sanoo.
Ilmarinen ja OP Kiinteistösijoitus näkevät green deal -sopimuksen luonnollisena jatkumona olemassa olevalle toiminnalle. OP-ryhmällä on tekeillä oma tiekartta kohti hiilineutraaliutta, ja Ilmarinen on asettanut sijoitussalkulleen hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä.
Sopimukseen sitoutuneet toimijat lupautuvat käyttämään purku- ja korjaushankkeissaan ympäristöministeriön kehittämää purkukartoitusta. Purkukartoituksessa ammattilainen tutkii, mitä purettavan tai korjattavan kohteen purkujäte sisältää ja mikä osa siitä on hyödynnettävissä uudelleen.
Helsingin ylioppilaskunnan omistamalla Ylvalla on käynnissä kaksi purku- ja rakennushanketta keskeisillä sijainneilla Helsingin keskustassa. Lyyra ja Grand Hansa -hankkeiden rakennusjätteestä hyödynnetään uudelleen yli 90 prosenttia.
“Purkamisesta syntyvä betonijäte murskataan ja käytetään uudelleen teiden pohjiin. Rakennuksista purettavia vesikalusteita ja ovia otetaan suoraan uudelleen käyttöön“, kertoo Ylvan toimitusjohtaja Antti Kerppola.
Kerppolan mukaan vapaaehtoiset sopimukset luovat edelläkävijäyrityksille mahdollisuuden toimia inspiroivina esimerkkeinä muille.
“On hienoa olla mukana ensimmäisten joukoissa sitoutumassa green dealiin. Vapaaehtoinen sitoumus on hyvä kirittäjä kestävyyttä edistäville valinnoille”, sanoo Kerppola.