Kehysriihen hankepäätökset tukevat kasvua ja asuntotuotantoa
Hallituksen julkisen talouden suunnitelma vuosille 2017-2020 näyttää rakennetun ympäristön kehittämisen kannalta hyvältä. Aloitettavat infrahankkeet tukevat sujuvaa arkea kasvavilla kaupunkiseuduilla ja mahdollistavat mittavan asuntorakentamisen. Lisäksi mukana on useita hankkeita, jotka parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.
Kasvaville kaupunkiseuduille luvattiin rahoitusta Raide-Jokerin, Tampereen raitiotien, Lahden valtatie 12:n ja Turun tunnin junan toteuttamiseen. ”Nämä päätökset luovat hyvät edellytykset MAL-sopimusten tavoitteisiin pääsemiselle. Esimerkiksi Lahdessa vuonna 2014 järjestetyllä RAKLIn klinikalla todettiin, että valtatien linjauksen muuttaminen on välttämätöntä Lahden keskustan kehittämisen kannalta, ja hankkeen edistämiseksi olemmekin tehneet töitä”, toteaa johtaja Mikko Nousiainen RAKLIsta.
Elinkeinoelämän kuljetustarpeita tukevat hallituskauden aikana toteutettavat kehittämishankkeet valtatie 4 välillä Oulu-Kemi, valtatie 5 välillä Mikkeli-Juva sekä Luumäki-Imatra -ratahanke.
Hyviä paikkoja asuntorakentamiselle
Asuntotuotannon lisäämisen kannalta erityisen merkittäviä ovat Tampereen raitiotie ja Raide-Jokeri pääkaupunkiseudulla. Väkimäärän kasvu edellyttää joukkoliikenteen käytön merkittävää lisäystä, ja ratojen varsille syntyy myös luontevia paikkoja uusille kodeille. ”On erittäin hyvä, että rahoitusta löytyy valtion budjetista. Raide-Jokeri mahdollistaa 60 000 uuden asunnon rakentamisen hyvien kulkuyhteyksien varrelle ja edistää MAL-sopimuksen toteutumista pääkaupunkiseudulla”, iloitsee johtaja Aija Tasa ja jatkaa: ”Näyttää lupaavasti siltä, että valtion ja kaupunkien kehitysyhteistyö on tällä hallituskaudella tavoitteellista ja aktiivista.”
Korjausvelkaantuminen ja ylläpitokustannusten nousu jatkuvat
On ymmärrettävää, että nyt päätettyjen hankkeiden rahoittamiseksi jostakin on pitänyt luopua. RAKLI nostaa kuitenkin esiin huolen siitä, että leikkaaminen perusväylänpidosta johtaa korjausvelan kasvun jatkumiseen, eikä väylien kunnon heikentymistä vieläkään saada pysäytettyä.
Toinen huolestuttava kirjaus suunnitelmassa on kiinteistöveron alarajan nostaminen edelleen. Jos tämä toteutuu, nousevat sekä asukkaiden että yritysten vuokrakulut. Kun kokonaissuunnitelma ensi viikolla julkistetaan, voidaan yksittäisten päätösten vaikutuksia arvioida tarkemmin.
Lisätietoja:
Aija Tasa, johtaja, Asuminen, puh. 050 327 2077
Valtioneuvoston tiedote: Hallitus sopi julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017−2020