Kiinteistövero puhutti vuoden viimeisessä Aamukahvi Annankadulle -tilaisuudessa

Vuoden viimeisessä Aamukahvi Annankadulla -jäsentilaisuudessa kuultiin ajankohtaista asiaa kiinteistöverosta, EU:n veronkiertodirektiivin vaikutuksista kiinteistöliiketoimintaan sekä tulolähdejaon poistumisesta. Tilaisuuden puhujina toimivat finanssineuvos Elina Pylkkänen valtiovarainministeriöstä sekä korkeimman hallinto-oikeuden ma. oikeusneuvos Leena Romppainen.

Kiinteistöverotuksen osalta on odotettavissa muutoksia lähivuosien aikana, sillä valtiovarainministeriössä on käynnissä kiinteistöverotuksen arvostamisjärjestelmän uudistus, jonka myötä verotusta varten tuotetaan hinta-alueet. Näistä hinta-alueista johdetaan myös tulevat verotusarvot. ”Nykyinen arvostamisjärjestelmä on jäänyt jälkeen kehityksestä niin viitehintojensa osalta kuin teknisesti. Myöskään verovelvolliset eivät esimerkiksi tiedä verotusarvojen määräytymisperusteita”, listaa Pylkkänen nykyisen järjestelmän ongelmia.

Kiinteistöveron ongelma on verovelvollisten näkökulmasta se, ettei se kohtele heitä tasapuolisesti. Kuntien näkökulmasta taas kiinteistötiedossa voi olla puutteita, tiedot eivät välity, jolloin verotuloja jää saamatta. Kiinteistövero on myös huonosti toimiva kannustin kunnallistalouteen, jos verotusarvot eivät reagoi aktiivisiin infra- ja palveluparannuksiin. Aika ajoin myös nousee keskusteluun veron oikeudenmukaisuus, sillä kiinteistövero määräytyy kiinteistön ominaisuuksien perusteella eikä esimerkiksi omistajan tulojen tai varojen mukaan.

Nyt käynnissä olevan hankkeen tavoitteena onkin tehdä järjestelmästä yksinkertainen ja ymmärrettävä, jossa on läpinäkyvä arvonmääritys ja tieto on avointa kaikille. Hankkeen tavoitteissa on mainittu myös yhdenvertainen ja tasapuolinen verokohtelu. ”Tarkoituksena ei ole korottaa kiinteistöveroa verotusarvoja korottamalla vaan tarjota parempi ja oikeudenmukaisempi veropohja kuntien rahoituslähteeksi”, totesi Pylkkänen. Järjestelmän on tarkoitus olla käytössä vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa.

Veronkiertodirektiivillä veronkiertoa vastaan

Kiinteistöveron lisäksi aamukahveilla käytiin läpi EU:n veronkiertodirektiiviä, jolla on tarkoitus puuttua korkojen vähennyskelpoisuuteen. Korkojen vähennysoikeuden rajoitusmallissa rakenne on samanlainen kuin Suomen nykyisessä mallissa ja direktiivin sääntely koskee laajasti vieraan pääoman menoja. Vähäiset korot eivät ole kuitenkaan rajoitusten piirissä. Leena Romppaisen mukaan kiinteistötoimialalla korkojen vähennysoikeuden rajoitukset tulevat pääsääntöisesti sovellettavaksi myös nykyään TVL:n mukaan verotettaviin yhtiöihin. Muutokset tähän liittyen tulisivat voimaan viimeistään 1.1.2019 alkaen.

Tulolähdejaon poistamisen osalta on myös tiedossa muutoksia aiempaan ja hallituksen esitys asiasta annetaan mahdollisesti keväällä 2018. Uudistuksen myötä osakeyhtiöllä olisi jatkossa vain EVL-tulolähde ja uudistus ei koskisi esimerkiksi julkisyhteisöjä, seurakuntia, yliopistoja tai asunto-osakeyhtiöitä. Lisäksi tulisi uusi EVL-omaisuuslaji sijoitusluonteiselle omaisuudelle. Myös konserniavustus tulisi mahdolliseksi, kun kyseessä EVL-yhtiö ja EVL:n korkorajoitussäännökset tulevat tätä kautta sovellettaviksi. Vahvistetut TVL-tappiot siirtyvät EVL-tulolähteessä vähennettäväksi jäljellä olevana aikana. Muutokset uudistuksen osalta on ennakoitu tulevan voimaan todennäköisesti 1.1.2019 alkaen.

Aamukahvit jatkuvat taas ensi vuoden alussa mielenkiintoisten aiheiden kera, joten kiitos kaikille tästä vuodesta ja palataan aamukahvien äärelle tammikuussa!