Marika Latvala Rakennuslehdessä: Ihmisen mittainen LEAN
LEAN, LEAN, LEAN… Jos ei kaikessa tekemisessä tällä alalla tänä päivänä vielä, niin ainakin LEAN on monen huulilla. Mutta mitä on LEAN? Se on ajattelutapa, joka perustuu Toyotan autotehtaalla luotuun johtamisjärjestelmään. Se on muun muassa odottamisesta aiheutuvan hukan vähentämistä. Se on arvon luomista asiakkaalle. Se on jatkuvaa parantamista, niin oman työn kuin kokonaisuudenkin osalta. Se on kokonaisuuden optimointia sekä virtaus- ja resurssitehokkuutta. Lyhyesti sanottuna asioiden halutaan etenevän saumattomasti ja esteettä eteenpäin paras mahdollinen lopputulos maalina.
Leaniin liitetään monenlaisia työkaluja. Aikatauluja tehdään last plannerin ideologiaa noudattaen. Pikapalavereita pidetään päivittäin, sillä kaikkien halutaan joka päivä tiedostavan, mitä muut ovat tehneet ja, mitä heiltä tänään odotetaan. Lisäksi ovat muun muassa 5 miksi -kysymystä, kun halutaan tietää juurisyy sille, miksi jotain tapahtuu ja 5S, kun halutaan esimerkiksi standardoida työtä sen tehostamiseksi. Uskomus on, että LEAN-työkalut yleistyvät päivä päivältä. Tärkeintä on huomata, että LEAN koskee jokaista hankkeessa sen alusta loppuun, eikä ole vain pääurakoitsijan tai rakennuttajan juttu.
Mekaaniset työkalut eivät kuitenkaan ole koko LEAN. Jo Linna totesi Täällä Pohjantähden alla -romaaninsa alussa ”Alussa olivat suo, kuokka, ja Jussi”. Meillä on edelleen Jussi, vaikka työkalut muuttuvat kuokasta kaivuriin ja laskutikusta tietokoneeseen. Idean isä Sakiichi Toyoda totesi jo aikoinaan: ”Leanin perusta on arvostuksessa”. Kyse on siis siitä, kuinka ME arvostamme toisiamme, ja siitä, miten ME käyttäydymme ja teemme oman osuutemme hankkeesta. Lopulta jopa siitä, keitä ME olemme.
Mekaanisten työkalujen rinnalle onkin tuotu työkaluja siihen, miten muodostamme tiimejä ja opimme tuntemaan toisemme. Näistä DISC on yksi esimerkki, jonka olen vuosien mittaan kohdannut useinkin. Siinä ihmiset jaetaan neljään eri ryhmään: Dominant (D), Influential (I), Steady (S) ja Compliant (C). D ihmiset ovat tekijöitä, eivätkä malta odottaa jotain tapahtuvan, kun taas S ihmiset ovat vakaita ja lämpenevät kyllä, mutta vähän hitaammin. C ihmiset ovat tiedostavia, ja hiukan varovaisiakin, kun taas I ihmiset inspiroituvat helposti, ja ovat interaktiivisia. Mitä syvemmälle tähän maailmaan uppoaa, sitä paremmin alkaa huomata, miksi tiimikaveri, alainen tai aliurakoitsijan nokkamies tekee asioita kuten tekee, ja reagoi tilanteisiin kuten reagoi. Uskallan jopa väittää, että arvostamme toisiamme entistä enemmän, kun opimme tuntemaan toisiamme tällä tasolla.
Minusta toisen arvostamiseen on helppokin aloituspiste. Voi aloittaa kysymällä toiselta, miten hän haluaa asioiden olevan ja onko sopivaa, jos itse tekee niin tai näin. Aloittaa voi myös kertomalla, miten oma työ tehdään, ja mitä se vaatii muilta. Oppia voi havainnoimalla toisia, ja viimeistään keskustelemalla asiat selviävät. Toisen ihmisen todellinen huomaaminen on jo hyvä alku, ja sen muistaminen, ettemme pysty tekemään hanketta yksin. Muutkin tarvitaan mukaan hanketta tekemään, olivat he sitten millaisia tahansa.
Teksti on julkaistu Rakennuslehdessä 25.1.2019