Mitä muutoksia uusi vuosi toi tullessaan rakentamiseen?
Rakentamisen säädösympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodenvaihteessa, kun rakentamismääräyskokoelma uudistui rakentamista sääteleviksi ympäristöministeriön asetuksiksi. Tammikuun Aamukahvi Annankadulla -tilaisuudessa kuultiin ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkaupin ja RAKLIn teknisen johtajan Mikko Somersalmen johdolla, mitä nämä muutokset käytännössä tarkoittavat. RAKLIn jäsenten puolesta kommenttipuheenvuoron tilaisuudessa pitivät Kojamon Kimmo Rintala ja HTJ:n Tuukka Salo.
Martinkaupin mukaan uudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut rakentamista koskevan sääntelyn selkeys sekä yhtenäisyys ja ennakoitavuus. Tavoitteena on ollut, että sääntelyä myös vähennetään näiden muutosten kautta, jolla toteutetaan hallitusohjelman kärkihanketta normien purkamisesta.
Tarve rakentamismääräyskokoelman muutokselle johtui MRL:n muutoksesta, jonka viiden vuoden siirtymäsäännös päättyi 2017 vuoden lopussa. Tuolloin kaikki MRL 13.3 §: n nojalla annetut asetukset kumoutuivat, mukaan lukien tyyppihyväksyntäasetukset. Uudet rakentamismääräykset tulivat voimaan heti vuoden 2018 alussa. Nyt määräykset annetaan pykälämuotoon kirjoitettuina asetuksina ja niitä täydentävät perustelemuistiot.
Aiempaan verrattuna ympäristöministeriön rakentamista säätelevissä asetuksissa oleva sääntely on suppeampaa ja yleisempää, mutta useissa kohtaa säädösten velvoittama taso myös kiristyy yksityiskohtien osalta. Jatkossa tekniset suositukset kirjoitetaan pääosin ympäristöministeriön ohjeisiin, joka eivät ole juridisesti sitovia. Nämä ohjeet valmistuvat suurimmalta osin 2018-2019. Huomioitavaa kokonaisuudessa on se, että asetuksia sovelletaan korjaus- ja muutostöihin vain, kun siitä on erikseen pykälässä mainittu.
Asetuskokonaisuuden lisäksi maankäyttö- ja rakennuslakiin on tehty muutoksia ja lisäyksiä, jotka tulivat voimaan jo viime vuoden puolella 6.12.2017. Muutoksena muun muassa mahdollisuus ylittää rakennettavaksi sallittu pinta-ala väestönsuojan sekä taloteknisten järjestelmien vaatimien kuilujen, hormien seka yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen vaadittavan pinta-alan verran.
Helpotukset ja kiristykset RakMk uudistuksessa
Mitkä asiat sitten helpottuvat RakMk uudistuksen myötä? Somersalmen mukaan paloteknisellä puolella helpotuksia on useita erityisesti puurakentamiseen liittyen, kuten puukerrostalojen käyttötarkoituslaajennukset ja mahdollisuus puupintojen laajemmalle käytölle sisätiloissa. Energiatehokkuuden osalta tuli niin ikään helpotuksia puurakentamiseen, joka koskettaa massiivipuurakennuksia kaikissa rakennustyypeissä. Myös pyörähdysympyrät poistuvat pientaloista, ja opiskelija-asuntojen vähimmäiskoko pienentyi 16 neliömetriin, kun tietyt edellytykset täyttyvät.
Erityisesti uudistuksessa on kuitenkin rakennuttajan näkökulmasta säädösympäristön kiristyksiä. Keskustelua on herättänyt muun muassa se, että myös kaikissa hotellihuoneissa on oltava avattava ikkuna sekä rakennuksen ääniympäristön kiristyvät vaatimukset. Kiristyksiä tuli myös vesi- ja viemärilaitteistoon, käyttöturvallisuuteen ja esteettömyyteen. Uudistuksena tuli myös paljon porua aiheuttanut asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta, jonka mukaan rakennuttajan on nimettävä kosteudenhallintaselvityksessä hankkeeseen kosteudenhallinnasta vastaava henkilö. Käytännöt kosteudenhallinta-asetuksen vaatimusten osalta ovat vasta muodostumassa. Ilmaan on myös heitetty kysymys, nostaako koordinaattorien/vastaavien asiantuntijoiden määrän kasvu hankkeissa todella rakentamisen laatua.
Lisäksi asuinkerrostalojen huoneistojen oven on aina avauduttava porraskäytävään poistumissuuntaan ja aurinkopaneelien paloturvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Jatkossa myös rakennuksen ilmanvaihto on säädettävä tasapainoon ja ilman on vaihduttava kaikissa huonetiloissa myös tilojen käyttöajan ulkopuolella.
Somersalmi nosti myös esille tilaisuudessa matkapuhelinten kuuluvuuteen liittyvän dilemman, jossa vastuukysymykset ovat ratkaisematta. Ympäristöministeriölle on annettu asiassa asetuksenantovaltuudet. Kommenttipuheenvuorossa kiiteltiinkin sitä, että asiassa on nyt otettu aikalisä, jotta tämä ongelmakohta saadaan ratkaistua.
Tilaisuuden lopuksi Somersalmi esitteli rakennusvalvontojen topten -työryhmien työtä. Työryhmät työstävät yhtenäisiä tulkintakortteja MRL-muutoksiin ja uusiin ympäristöministeriön asetuksiin. Osa korteista jo hyväksytty ja kaikkien korttien hyväksyntä tapahtuu viimeistään 14.-16.3. rakennustarkastusyhdistysten päivillä.